Ilmainen joukkoliikenne Tallinnaan.(piste) Tässä oli kaikki mitä keskustapuolueen Edgar Savisaarilla oli sanottavaa ennen hänen neronleimaustaan, eli kansanäänestystä ilmaisesta joukkoliikenteestä Tallinnassa. Kaikkien äänten kalastelujen äitihän tämä temppu on, mutta jostain syystä maailman töykein ja tympein kansa, virolaiset ei sitä näe tällaisena! No okei, edellinen oli yleistys, on olemassa äärimmäisen mukavia ja sympaattisia virolaisia, mutta jos ajatellaan esimerkiksi joukkoliikennekäyttäytymistä niin HUHHUH. Tänäänkin kuljin aamulla kello 8:24 lähtevässä Viru-Väike-Öismäe nro 36 bussilla koululle. Bussi oli kuin ammuttu täyteen. Siitä huolimatta, että uusia ihmisiä ei meinannut kyytiin mahtua, istui kahdenistuttavilla paikoilla tyylikkäästä kaksi venäläisdaamia käytävän puolella, rauhoittaen ikkunanpuoleisen paikan Siperian kokoiselle egolle.
Ja palatakseni Savisaariin, niin virolaiset eivät ole vieläkään ymmärtäneet miehen halpamaisuutta, eikä suomalaisetkaan. Puhutaan kuitenkin miehestä joka nauhoitti salaisia keskusteluja poliittisiin tarkoituksiin vuonna 1995. Tämän jälkeen hän kertoi jättävänsä politiikan. Hetkeksi, vain palatakseen 1996 vuoden eduskuntavaaleihin(riigikogu). Kun Savisaar palasi Keskustapuolueen johtoon jätti osa puolueen jäsenistä puolueen, muodostaakseen uuden Arengupartein. Hatunnosto heille.
Joulukuussa 2010 Viron suojelupoliisi KaPo julkisti asiakirjat, jotka todistivat Savisaarin ottaneen ja pyytänen vaalirahoitusta Venäjältä! Tästä palkkioksi virolaiset äänestivät miehen Riigikogun ääniharavaksi 23000 äänellä. Vissiin sitten niitä venäläisiä.
Jos tämä viimeisin joukkoliikennetempaus oli halpa vaalitemppu, niin näitä on nähty aiemminkin. Edellisissä kunnallisvaaleissa hän nosti hieman eläkkeitä, jotta sai vanhan ja jo horjuneen venäläisvähemmistön tuen taaksensa. Porukka meni ns. lankaan. Ei tullut myöskään luvattuja perunoita, mitä mies kansalle lupasi. Mutta tuorein tempaus ilmaisesta joukkoliikenteestä on kyllä rimanalitus jopa Savisaarille. Häneltä kysyttiin paljonko tämä ilmainen joukkoliikenne tulisi maksamaan. No eihän kaveri siihen osannut vastata. Kuinka tällainen voi olla mahdollista? Mies joka ideoi joukkoliikenteen maksuttomuuden tallinnalaisille ei osaa vastata siihen, paljonko se tulisi maksamaan! Sehän nyt on ensimmäinen asia joka tällaisen tempauksen yhteydessä tulisi selvittää.
Ainut minkä minä voin kertoa on se, että julkinen liikenne on täynnä jo nyt, joukkuliikenne kalusto on äärimmäisen kehnossa kunnossa ja vuoroja tarvitsisi lisätä. Myös kansanäänestyksen hinta asiasta oli 260 000euroa. Sillä olisi jonkun vuoron saanut aikatauluihin lisää.. Mitähän se Edgar luuli että vastattaisiin uurnilla jos kysytään että haluatko maksaa jatkossa liikkumisestasi vai et? No ei varmaan halua, sen nyt tajuaa jo lapsikin...
tiistai 10. huhtikuuta 2012
maanantai 2. huhtikuuta 2012
Tuomas Tuokkola - Seuraava suuri valmentaja!
Mulle aina vittuillaan aiheesta, et en kirjota kun negatiivisia tekstejä, mutta nyt tulee sitä positiivisuutta mitä mun mielestä on tullut jo aikasemminkin! :D
Blues voitti tänään KalPan SM-Liigan puolivälierissä uskomattoman taistelun päätteeksi 4-3 voitoin. Ensinnäkin hatunnoston paikka Bluesille! Joka pelaaja antaa Marjamäen joukkueessa kyllä kaikkensa ja viimeiseen saakka taistellaan! Blues näyttää olevan the Ultimate pudotuspelijoukkue. Positiivista urheilun kannalta on myös se, että pelkät kovat nimet ei tarkoita niin paljoa kuin asenne, ammattiylpeys ja taistelutahto. Blues on osoittanut todellista taistelutahtoa, ja sen takia Blues jatkaa välieriin!
Mitä Tuomas Tuokkolaan tulee, niin joku varmaan tänään kirjoittaa että miehen joukkue suoritti pahimman sulamisen SM-Liigan historiassa. Mielestäni tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa! Bluesin nousu oli miljoona kertaa enemmän Bluesin hyvyyttä kuin KalPan huonoutta. Onnella oli myös suuri merkityksensä, olihan KalPa kuitenkin tolpan päässä välieristä, niinkuin Ässät tolpan päässä Mestiksestä :) (Tänks Juuso, toi kielikuva on korvaamaton ;D) Tämän päivän ratkaisu hetkiä oli YLLÄTTÄEN tuomarivirhe. Olihan Bluesin ratkaiseva 3-0 osuma niin päivän selvä potku maali kuin olla ja voi, mutta tämmöistä tää on! Kuitenkin on syytä muistaa, että rookie-valmentaja Tuokkola sai joukkueensa kaudella pelaamaan Suomen parasta lätkää vähään aikaan. Kiekkokontrolli oli joukkueella välillä uskomattomalla tasolla. Valitettavasti pudotuspelit ratkotaan kuitenkin hyvin pitkälle tahdon voimalla, ja molemmilla valmentajilla sitä löytyi, mutta joukkueista Bluesilla oli sitä enemmän!
Tuomas Tuokkolan esiintyminen ottelun jälkeen oli esimerkillistä. Tottakai sen näki että miestä vitutti, niinkuin pitääkin, mutta kuitenkin ammattimaisuus säilyi Urhon pelin jälkeisessä haastattelussa. Tämä on arvostettava piirre, johon ei kaikki pudonneiden joukkueiden valmentajat (kuten HIFKn Petri Matikainen) pysty! Media on kuitenkin niin oleellinen osa nykyajan urheilua, että valmentajien täytyy osata käyttäytyä sen edessä tappioista huolimatta.
Ollaan menestyksen tiellä kun valmentajat kuten Tuokkola hallitsevat median ja pelin samaan aikaan. Tässä seuraamme tulevan huippuvalmentajan toimintaa!!
SM-Liigan kurinpitoryhmä ei tiedä edes fysiikan lakeja! -Kuinka tuollainen porukka voi olla päättämässä näistä rangaistuksista?!?
Itkettää ja suruttaa, että kun kerrankin jääkiekon SM-Liigan kurinpitäjä Sampo Liusjärvi tekee hyvän tuomion, niin kurinpitoryhmä menee täysin päättömällä tavalla tämän päätöksen muuttamaan. Kyseinen kurinpitoryhmän päätös on niin täynnä epäjohdonmukaisuuksia ja perustelujen puutteita, että oikein hävettää! On äärimmäisen harvinaista, että kurinpitoryhmä joutuu kurinpidollisiin asioihin puuttumaan, joten tämäkin päätös on tärkeä ennakkotapaus. Nyt tämä päätös sekoittaa todellisuudessa kaikkien päät SM-Liigan kurinpitotoiminnasta seuraavista syistä:
1) Tahallisuus. Kurinpitäjä Liusjärvi näkee teon tahallisena johtuen seuraavista syistä: Salomäki irrottaa käden mailasta useita metrejä ennen taklausta, Salomäen painopiste muuttuu eteenpäin(mikä saa myös kaatumisen Hodgmaniin päin aikaiseksi) ja myös Salomäen katsekulma on kiistatta sen suuntainen, että "sivusilmällä" on pakko nähdä jonkun lähestyvän Salomäkeä. Nämä kaikki faktat käyvät selkeästi ilmi videotallenteesta. (http://www.youtube.com/watch?v=YFIInrh9DN8)
Kurinpitoryhmän päätös ei ota kantaa mihinkään edellä mainituista asioista, vaan tyytyy toteamaan: "(ii) Kurinpitoryhmä ei voi videotallenteesta ilmenevän perusteella riittävän varmasti todeta, että Salomäki tarkoituksellisesti taklaisi Hodgmania. Salomäen vähäisestä vauhdista johtuen kyse ei ole myöskään ryntäyksestä, vaan ennemminkin jääkiekon sääntökirjan säännön 534 mukaisesta kiekottoman pelaajan estämisestä. Juuri ennen tilannetta Salomäki kääntyy ympäri ja ajautuu Hodgmanin kanssa vastakkaiselle luistelulinjalle ja käännöksen seurauksena Salomäki on lähes pysähtynyt törmäyshetkellä." Onko kurinpitoryhmä siis sitä mieltä, että Salomäki ei irrota otetta mailasta metrejä ennen törmäystä? vai, luulevatko he että Salomäki ei tuolla päänasennolla todella sivusilmällä näe jonkun sinipaitaisen lähestyvän tilanteessa? Vai eivätkö he näe kuinka Salomäki siirtää painopistettä kohti Hodgmania, nostaa käsiä ylöspäin, ja hyppää/kaatuu vielä Hodgmanin perään?
2) Fysiikan lait. Haluaisin myös kuulla kurinpitoryhmältä syyn minkä takia Lahden jäähallissa ei päde Fysiikan lait? Onko se siirretty ulkoavaruuteen vai mikä on tähän syy? Tarkoitan osuman jälkeistä tilannetta. Kurinpitoryhmä toteaa päätöksessään: "Pelaajat törmäävät yhteen ja Hodgman loukkaantuu. " Miten on mahdollista, että tahattomassa yhteentörmäyksessä 188 senttinen ja n. 90 kiloa painava Hodgman joka tulee Salomäkeä kohti noin 8 kertaa kovemmalla nopeudella kuin mitä Salomäki tulee tilanteeseen, kaatuu taaksepäin selälleen ja Salomäki kaatuu eteenpäin kohti Hodgmania??? Jos tilanteessa ei taklattaisi niin kaatuminen ei tapahtuisi tuohon suuntaan, vaan molemmat kaatuisivat ikään kuin eri suuntiin! Tämän tietää ykkösluokkalainenkin, mutta ei SM-Liigan kurinpito!
3) Loukkaantuminen ja lääkärinlausunto. Päätöksessä ei oteta kantaa edes valituksen virheellisiin faktoihin. Käsittääkseni Pelicansin lääkärinlausunnon mukaan kyseessä oli MAHDOLLINEN aivotärähdys ja niskan revähdysvamma? Mielestäni tämä tuore päätös kyseenalaistaa Pelicansin lääkärin ammattietiikkaa törkeällä tavalla! Siinä vihjataan selkeästi lääkärin liioitelleen tahallisesti loukkaantumista, mikä ei mielestäni pidä paikkaansa. Varmasti tuossa tilanteessa pelaajalla jotain repsahtaa niskassa ja toki aivotärähdys on mahdollinen, mutta sen pikainen toteaminen ei välttämättä ole mahdollista. Ilman muuta SM-Liigan tulee tutkia jos loukkaantumista on liioiteltu, mutta tuollaisen syytöksen asettaminen ilman kunnon analyysiä vammoista on kyllä aika erikoista. Toisekseen mitä itse loukkaantumiseen tulee, niin kyllähän jokainen joka jälkiseuraukset näki, oli sitä mieltä että Hodgman on tilanteessa loukkaantunut. Pää vuosi verta ja mies oli jonkinaikaa aivan toisissa maailmoissa. Mielestäni kyseessä on vieläpä melko vakava loukkaantuminen sillä nuo päähän tulevat kovat iskut ovat kyllä äärimmäisen vakavia, ja jokainen tuollainen isku kuluttaa aivoja aivan valtavasti. Tulkitseehan SM-Liiga loukkaantumiseksi myös pienet haavat ja esim. silmäkulman aukeamiset. Miksi päätöksessä ei tuoda selkeästi esiin, että tilanteessa on tapahtunut loukkaantuminen ja on onni ettei tapahdu mitään vakavampaa, sillä siihenkin oli täysi potentiaali! "Hodgman on loukkaantunut tilanteessa, mutta Pelicansin kurinpitäjälle antamasta informaatiosta poiketen, sillä tavoin lievästi, että Hodgman on voinut pelata Kärpät - Pelicans ottelun 20 tuntia tapahtuman jälkeen." Mielestäni oikeudellisessa mielessä loukkaantumisen vakavuuden mittarina ei voida käyttää määrettä siitä koska pelaaja pelaa seuraavan kerran vaan virallista lääkärinlausuntoa!! Nyt Kurinpito väittää lääkärin valahdelleen, mutta ei osoita sitä millään tavalla. TÖRKEÄÄ!
4) Rangaistus. Nyt kurinpitoryhmän päätöksen mukaisesti rangaistusta lievennettiin yhden ottelun mittaiseksi pelikielloksi. Edellämainituin perustein tämä sitten herättääkin kysymyksen, että mistä se yhden ottelun pelikielto tuli jos kyseessä oli tahaton yhteentörmäys, joka aiheutti toisen osapuolen lievän loukkaantumisen. Näitähän tulee koko ajan! Eikö tällä perusteella esimerkiksi jokainen tahaton korkea maila joka aiheuttaa vastustajalle pienen haavan, pitäisi olla yhden ottelun pelikielto? Hieno ennakkotapaus siis!! Miten tahattomasta teosta voi siis saada pelikieltoa?! Eihän tässä ole mitään oikeudenmukaisuutta. Toisekseen kurinpitäjä Liusjärvi ensimmäisessä päätöksessä toteaa: "SM-liigan tekemän linjauksen mukaan aiempi saman pelikauden aikana saatu pelikielto tulee ottaa kurinpitokäsittelyssä huomioon rangaistusta ankaroittavana perusteena. Salomäki on saanut ottelurangaistuksen aiemmin tällä kaudella, tapaus 23/2011-2012." Tuosta pelikiellosta onkin aikaa se kokonaista reilun viikon verran. Mihinkäs tämä ankaroittaminen siitä yhden ottelun pelikiellosta on jäänyt? Kurinpitoryhmä on vissiin unohtanut tämän silloisen Salomäen "vahingollisen" törmäyksen tuomariin kun ensin katsovat teosta ansaittavan yhden pelin pelikiellon, mutta sitten ei rangaistusta ankaroitetakaan! Linjatonta kuten SM-Liigan tuomaritoimintakin. Mitä Salomäkeen tulee, niin mies tarvitsee kyllä kipeästi käyntiä silmälääkärillä kun näitä vahinkoja tulee näin paljon! Mikähän se seuraava vahinko sitten on? Silloinkin Salomäki mukamas vahingossa törmäsi tuomariin, eli suoraan sanottuna valehteli silmät päästään. Sillä kertaa ei häntä uskottu, mutta viikko myöhemmin sama valehtelu sitten jo menikin läpi! Kannattaa siis valehdella!
Kaiken kaikkiaan surullista toimintaa niin Oulun Kärpiltä, Salomäeltä, kuin etenkin kurinpitoryhmältä!
1) Tahallisuus. Kurinpitäjä Liusjärvi näkee teon tahallisena johtuen seuraavista syistä: Salomäki irrottaa käden mailasta useita metrejä ennen taklausta, Salomäen painopiste muuttuu eteenpäin(mikä saa myös kaatumisen Hodgmaniin päin aikaiseksi) ja myös Salomäen katsekulma on kiistatta sen suuntainen, että "sivusilmällä" on pakko nähdä jonkun lähestyvän Salomäkeä. Nämä kaikki faktat käyvät selkeästi ilmi videotallenteesta. (http://www.youtube.com/watch?v=YFIInrh9DN8)
Kurinpitoryhmän päätös ei ota kantaa mihinkään edellä mainituista asioista, vaan tyytyy toteamaan: "(ii) Kurinpitoryhmä ei voi videotallenteesta ilmenevän perusteella riittävän varmasti todeta, että Salomäki tarkoituksellisesti taklaisi Hodgmania. Salomäen vähäisestä vauhdista johtuen kyse ei ole myöskään ryntäyksestä, vaan ennemminkin jääkiekon sääntökirjan säännön 534 mukaisesta kiekottoman pelaajan estämisestä. Juuri ennen tilannetta Salomäki kääntyy ympäri ja ajautuu Hodgmanin kanssa vastakkaiselle luistelulinjalle ja käännöksen seurauksena Salomäki on lähes pysähtynyt törmäyshetkellä." Onko kurinpitoryhmä siis sitä mieltä, että Salomäki ei irrota otetta mailasta metrejä ennen törmäystä? vai, luulevatko he että Salomäki ei tuolla päänasennolla todella sivusilmällä näe jonkun sinipaitaisen lähestyvän tilanteessa? Vai eivätkö he näe kuinka Salomäki siirtää painopistettä kohti Hodgmania, nostaa käsiä ylöspäin, ja hyppää/kaatuu vielä Hodgmanin perään?
2) Fysiikan lait. Haluaisin myös kuulla kurinpitoryhmältä syyn minkä takia Lahden jäähallissa ei päde Fysiikan lait? Onko se siirretty ulkoavaruuteen vai mikä on tähän syy? Tarkoitan osuman jälkeistä tilannetta. Kurinpitoryhmä toteaa päätöksessään: "Pelaajat törmäävät yhteen ja Hodgman loukkaantuu. " Miten on mahdollista, että tahattomassa yhteentörmäyksessä 188 senttinen ja n. 90 kiloa painava Hodgman joka tulee Salomäkeä kohti noin 8 kertaa kovemmalla nopeudella kuin mitä Salomäki tulee tilanteeseen, kaatuu taaksepäin selälleen ja Salomäki kaatuu eteenpäin kohti Hodgmania??? Jos tilanteessa ei taklattaisi niin kaatuminen ei tapahtuisi tuohon suuntaan, vaan molemmat kaatuisivat ikään kuin eri suuntiin! Tämän tietää ykkösluokkalainenkin, mutta ei SM-Liigan kurinpito!
3) Loukkaantuminen ja lääkärinlausunto. Päätöksessä ei oteta kantaa edes valituksen virheellisiin faktoihin. Käsittääkseni Pelicansin lääkärinlausunnon mukaan kyseessä oli MAHDOLLINEN aivotärähdys ja niskan revähdysvamma? Mielestäni tämä tuore päätös kyseenalaistaa Pelicansin lääkärin ammattietiikkaa törkeällä tavalla! Siinä vihjataan selkeästi lääkärin liioitelleen tahallisesti loukkaantumista, mikä ei mielestäni pidä paikkaansa. Varmasti tuossa tilanteessa pelaajalla jotain repsahtaa niskassa ja toki aivotärähdys on mahdollinen, mutta sen pikainen toteaminen ei välttämättä ole mahdollista. Ilman muuta SM-Liigan tulee tutkia jos loukkaantumista on liioiteltu, mutta tuollaisen syytöksen asettaminen ilman kunnon analyysiä vammoista on kyllä aika erikoista. Toisekseen mitä itse loukkaantumiseen tulee, niin kyllähän jokainen joka jälkiseuraukset näki, oli sitä mieltä että Hodgman on tilanteessa loukkaantunut. Pää vuosi verta ja mies oli jonkinaikaa aivan toisissa maailmoissa. Mielestäni kyseessä on vieläpä melko vakava loukkaantuminen sillä nuo päähän tulevat kovat iskut ovat kyllä äärimmäisen vakavia, ja jokainen tuollainen isku kuluttaa aivoja aivan valtavasti. Tulkitseehan SM-Liiga loukkaantumiseksi myös pienet haavat ja esim. silmäkulman aukeamiset. Miksi päätöksessä ei tuoda selkeästi esiin, että tilanteessa on tapahtunut loukkaantuminen ja on onni ettei tapahdu mitään vakavampaa, sillä siihenkin oli täysi potentiaali! "Hodgman on loukkaantunut tilanteessa, mutta Pelicansin kurinpitäjälle antamasta informaatiosta poiketen, sillä tavoin lievästi, että Hodgman on voinut pelata Kärpät - Pelicans ottelun 20 tuntia tapahtuman jälkeen." Mielestäni oikeudellisessa mielessä loukkaantumisen vakavuuden mittarina ei voida käyttää määrettä siitä koska pelaaja pelaa seuraavan kerran vaan virallista lääkärinlausuntoa!! Nyt Kurinpito väittää lääkärin valahdelleen, mutta ei osoita sitä millään tavalla. TÖRKEÄÄ!
4) Rangaistus. Nyt kurinpitoryhmän päätöksen mukaisesti rangaistusta lievennettiin yhden ottelun mittaiseksi pelikielloksi. Edellämainituin perustein tämä sitten herättääkin kysymyksen, että mistä se yhden ottelun pelikielto tuli jos kyseessä oli tahaton yhteentörmäys, joka aiheutti toisen osapuolen lievän loukkaantumisen. Näitähän tulee koko ajan! Eikö tällä perusteella esimerkiksi jokainen tahaton korkea maila joka aiheuttaa vastustajalle pienen haavan, pitäisi olla yhden ottelun pelikielto? Hieno ennakkotapaus siis!! Miten tahattomasta teosta voi siis saada pelikieltoa?! Eihän tässä ole mitään oikeudenmukaisuutta. Toisekseen kurinpitäjä Liusjärvi ensimmäisessä päätöksessä toteaa: "SM-liigan tekemän linjauksen mukaan aiempi saman pelikauden aikana saatu pelikielto tulee ottaa kurinpitokäsittelyssä huomioon rangaistusta ankaroittavana perusteena. Salomäki on saanut ottelurangaistuksen aiemmin tällä kaudella, tapaus 23/2011-2012." Tuosta pelikiellosta onkin aikaa se kokonaista reilun viikon verran. Mihinkäs tämä ankaroittaminen siitä yhden ottelun pelikiellosta on jäänyt? Kurinpitoryhmä on vissiin unohtanut tämän silloisen Salomäen "vahingollisen" törmäyksen tuomariin kun ensin katsovat teosta ansaittavan yhden pelin pelikiellon, mutta sitten ei rangaistusta ankaroitetakaan! Linjatonta kuten SM-Liigan tuomaritoimintakin. Mitä Salomäkeen tulee, niin mies tarvitsee kyllä kipeästi käyntiä silmälääkärillä kun näitä vahinkoja tulee näin paljon! Mikähän se seuraava vahinko sitten on? Silloinkin Salomäki mukamas vahingossa törmäsi tuomariin, eli suoraan sanottuna valehteli silmät päästään. Sillä kertaa ei häntä uskottu, mutta viikko myöhemmin sama valehtelu sitten jo menikin läpi! Kannattaa siis valehdella!
Kaiken kaikkiaan surullista toimintaa niin Oulun Kärpiltä, Salomäeltä, kuin etenkin kurinpitoryhmältä!
torstai 29. maaliskuuta 2012
Espoon Blues - Matkalla konkurssiin?
Kun nyt kaikki puhuvat Ilveksen tilanteesta päivän pelin jälkeen, niin harhautampa keskustelua ja puhun tulevasta Suomen jääkiekko katastrofista Espoon Bluesista.
Helvetin kalliit ylläpitokustannukset, huonoimmat fanit. On helppo kannattaa Bluesia kun kannattamaan pääsee lähes ilmaiseksi(kuten tänä vuonna) tai kun joukkueella menee hyvin(kuten viime vuonna). Siltikin Bluesin yleisömäärät ovat olleet naurettava FLOPPI! Jossain solussani ajattelen sitä miten väärin on, että Blues innollansa ja faneillansa pelaa vielä SM-ligan playoffeja, samaan aikaan kun Ilves karsii, mutta niin se vain menee.
Eilen kuitenkin Jussi Salonoja teki suurimman lottovoiton urallaan(vielä suuremman, kuin syntyä miljoonaomaisuuden omaavaan perheeseen). Hän sai meinaan Bluesin virallisesti myytyä! Ihmetystä herättäköön, että Suomesta vielä löytyy noinkin tyhmiä ihmisiä, jotka haluavat ko. seuran ostavan. Surullisinta tässä farssissa on kuitenkin pelaajien kohtalo, kun "mukamas rikkaat" espoolaiset ovat nyt päättäneet uppoavan laivan ostaa, JA VIELÄ MAKSAA SIITÄ JOTAKIN! Joukkue joka on tehnyt miljoonatappiot viimeisten vuosien aikana järjestäen. Ihmetystäni herättää myös Martin Saarikankaan mukanaolo projektissa. Pidin häntä Bisnesmiehenä, mutta olin väärässä. Luuleeko Saarkankaat & comp. todella, että espoolaiset innostuvat Bluesista. No eivät vitussa kiinnostu!! Voin vain kuvitella millaiset bileet Salonojalla on ollut parin viime päivän aikana olleet pystyssä, kun sai uppoavan, tappiota tuottavan laivansa myytyä. Onnea sinne suunnalle!
Tough day in the office!!
Tämmöistä tämä on! 90 prosenttisella suorittamisella ei näissä sarjoissa voittoja oteta. Vaasalaisfanit olivat toivonsa jo haudanneet, mutta joukkue ei! Toisekseen täytyy kysellä, että onkohan se Räsäsen Pasikin lukenut mun blogia kun se kaivattava pelitavanmuutos puri tänään Ilvekseen vihaisesti!
Odotin jälleen kun hallille saavuin valtavaa vyöryä Sport kannattajia, mutta loppujen lopuksi eihän heitä ollut nimeksikään! Tämä kertokoon kaiken "kuuluisan" Sport-fanituksen tasosta. Ottelusarja 2-0 ja Tampereen matka alkaakin tuntumaan liian pitkälle. Toisaalta tämä on onnikin, sillä tänään hallilla ei näkynyt kuin hyvin käyttäytyviä vaasalaisia, mikä voi tosin johtua lopputuloksesta. Se mikä tänään fanitoiminnassa harmittaa on Ilveksen fanit! Ensimmäinen erä pelattu ja yleisö buuaa ja viheltää petolauman pois kentältä. Tässä kohtaa luulisi asiantuntevan tamperelaisen lätkäyleisön ymmärtävän kenttätapahtumista, että tuota joukkue viimeiseksi tarvitsisi. Niin täydellinen lukko joka ainoalla Ilves pelaajalla oli päällä, että kannatusta olisi tarvittu. SITÄ EI LÖYTYNYT HÄDÄN HETKELLÄ YHTÄÄN! Todellinen floppisuoritus Ilves yleisöltä!
Henkiset näkökulmat nostavat nyt päätään tässä sarjassa ihan uudelle tasolle. Tänään Hakametsässä nähtiin yksi häviävä ja yksi voittava joukkue. Koko kauden tappioita kokenut Ilves oli aivan hukassa kun sitä ensimmäistä pomppumaalia ei tullutkaan. Tästä alkoi valtava mailan puristus ja luotto oman pelin toimivuuteen katosi kokonaan. Peli meni räiskimiseksi. Taas olisi ekassa erässä ollut ne pari paikkaa lytätä Sport henkisellä puolella, sillä taisi erään mahtua kaksikin Ilveksen läpiajoa, mutta ei niin ei. Sport tekee komean avausmaalin ja Ilves pakkien ylipelatessa itsensä kulmakiekkoon ja peli ratkeaa yhteen tilanteeseen. Tämän jälkeen Ilves ei enää saa peliuskoansa takaisin ja Sport taivaltaa lopulta helppoon 2-0 voittoon. Syy kurssinmuutokseen oli osaltaan paineiden pieneneminen, sillä vaasalaisia ei enää halliin vaivautunut, ja etenkin pelitavan muutos. Sportin tuhoon tuomittu 2-1-2 trap karvauksessa ei toiminut kahdessa ensimmäisessä pelissä, ja valmentaja Räsänen oli muuttanut puolustaktiikan enemmä 1-2-2 taktiikaksi ja keskialueen tukkimiseksi. Tämä toimi täydellisesti, etenkin tärkeän avausmaalin jälkeen, eikä Ilves sitä pystynyt murtamaan koko ottelun aikana. Siinä tämä peli.
Huomenna Ilves toivottavasti viettää päivänsä videoiden ääressä miettien keinoja murtaa tuo Sportin uusi puolustuskuvio. Ei muuta kuin lauantaina uutta bensaa koneeseen ja Vaasaan kauden tärkeimpään peliin!
Odotin jälleen kun hallille saavuin valtavaa vyöryä Sport kannattajia, mutta loppujen lopuksi eihän heitä ollut nimeksikään! Tämä kertokoon kaiken "kuuluisan" Sport-fanituksen tasosta. Ottelusarja 2-0 ja Tampereen matka alkaakin tuntumaan liian pitkälle. Toisaalta tämä on onnikin, sillä tänään hallilla ei näkynyt kuin hyvin käyttäytyviä vaasalaisia, mikä voi tosin johtua lopputuloksesta. Se mikä tänään fanitoiminnassa harmittaa on Ilveksen fanit! Ensimmäinen erä pelattu ja yleisö buuaa ja viheltää petolauman pois kentältä. Tässä kohtaa luulisi asiantuntevan tamperelaisen lätkäyleisön ymmärtävän kenttätapahtumista, että tuota joukkue viimeiseksi tarvitsisi. Niin täydellinen lukko joka ainoalla Ilves pelaajalla oli päällä, että kannatusta olisi tarvittu. SITÄ EI LÖYTYNYT HÄDÄN HETKELLÄ YHTÄÄN! Todellinen floppisuoritus Ilves yleisöltä!
Henkiset näkökulmat nostavat nyt päätään tässä sarjassa ihan uudelle tasolle. Tänään Hakametsässä nähtiin yksi häviävä ja yksi voittava joukkue. Koko kauden tappioita kokenut Ilves oli aivan hukassa kun sitä ensimmäistä pomppumaalia ei tullutkaan. Tästä alkoi valtava mailan puristus ja luotto oman pelin toimivuuteen katosi kokonaan. Peli meni räiskimiseksi. Taas olisi ekassa erässä ollut ne pari paikkaa lytätä Sport henkisellä puolella, sillä taisi erään mahtua kaksikin Ilveksen läpiajoa, mutta ei niin ei. Sport tekee komean avausmaalin ja Ilves pakkien ylipelatessa itsensä kulmakiekkoon ja peli ratkeaa yhteen tilanteeseen. Tämän jälkeen Ilves ei enää saa peliuskoansa takaisin ja Sport taivaltaa lopulta helppoon 2-0 voittoon. Syy kurssinmuutokseen oli osaltaan paineiden pieneneminen, sillä vaasalaisia ei enää halliin vaivautunut, ja etenkin pelitavan muutos. Sportin tuhoon tuomittu 2-1-2 trap karvauksessa ei toiminut kahdessa ensimmäisessä pelissä, ja valmentaja Räsänen oli muuttanut puolustaktiikan enemmä 1-2-2 taktiikaksi ja keskialueen tukkimiseksi. Tämä toimi täydellisesti, etenkin tärkeän avausmaalin jälkeen, eikä Ilves sitä pystynyt murtamaan koko ottelun aikana. Siinä tämä peli.
Huomenna Ilves toivottavasti viettää päivänsä videoiden ääressä miettien keinoja murtaa tuo Sportin uusi puolustuskuvio. Ei muuta kuin lauantaina uutta bensaa koneeseen ja Vaasaan kauden tärkeimpään peliin!
maanantai 26. maaliskuuta 2012
Jääkiekko, tuuri peliä?
Tänään lepuutin hermoja huomista tosipeliä varten ja katselin Urholta Pelicans-Kärpät peliä. Hermojen lepuutus jäi kuitenkin lyhyeen, niinkuin yleensäkin kun seuraan urheilua, sillä sen verta paljon sytyin pelitapahtumista ja etenkin tuomaritoiminnasta. Linjatonta, Jälleen!
Tuomari kaksikko oli kyllä niin hukassa läpi pelin vihellysten kanssa. Tänään Pelicans maksoi siitä kovan hinnan! Ensinnäkin Pelikaanit hyrräsi Kärppien päädyssä koko ekan kymmenen minuuttia ja saaliina oli vain yksi maali. Sitten tuomari Rantala astuu pelin kuvaan mukaan ja antaa Justin Hodgmanille jonkun täysin ottelun linjaan sopimattoman koukkaamisjäähyn. Siitä Kärppien 1-1 tasoitus ensimmäisestä paikasta ja Kärpät käänsi ottelun. Tällaisessa tilanteessa sen hermon täytyisi pelaajilla ja valmentajalla vain pysyä hallinnassa, vaikka vääryyttä koettiin. Tänään Pelicans ei siihen pystyny! Esimerkiksi Hodgman oli läpi ottelun niin kuumana ettei omasta pelaamisesta tahtonut tulla mitään.
Läpi ottelun arvioisin vaarallisten maalipaikkojen menneen Pelicansille noin 20-5, mutta niin vain maalit Kärpille 1-4. Kun aina se kiekko vaan ei mene sinne maaliin vaikka kuinka koittaisi. Jos oli tyhjä maali edessä niin Pelicans pelaaja ei kiekkoon jostain syystä saanut osumaa tai jos oli muuten vaan avopaikka, niin sieltä jostain ilmestyi Backlundin hanska kiekon tielle. Tämmöistä tämä on. Hyvin paljon Pelicansin tekeminen vaikutti samanmoiselta kuin Ilveksen tällä kaudella. Pelissä ei ole mitään hätää, mutta turpaan tulee silti! Kuvaavaa on 1-2 ja 1-3 maalit. Ensimmäisessä Latvala lahjoittaa kauden käsittämättömimmällä oman alueen syötöllä maalin Kärpille, ja kun tämäkään ei riitä, niin Brocklehurst vielä kolmannessa erässä sutii kiekon omaan maaliinsa! Hän oli vissiin unohtanu, että erätauolla päät vaihtuivat.
Heti tuon 1-3 maalin jälkeen Pelicansin taistelu palkitaan 2-3 kavennus maalilla, jota tuomari Boman lähtee soittelemaan kuitenkin videotuomarille. Vissiin yläkerran kopissa oli laitettu kolikko ilmaan ja Kärppä oli jäänyt päällipuolelle, sillä jostain kumman syystä maali hylätään! Selitykseni vissiinkin maalin siirtyminen. Tämän jälkeen luonnollisesti mietitään miksi maali oli siirtynyt. Vastauksena tuomareillekin, kerrottakoon, että se oli siirtynyt vain ja ainoastaan siitä syystä, että Kärppä pelaaja oli sen puskenut pois paikaltaan kun kiekko oli maaliin menossa. Tästä kuuluisi siis vähintään jäähy tuomita, mutta eipä tule sitäkään. Lopuksi Jari Viuhkola laittaa vielä kiekon tyhjään häkkiin sen jälkeen kun tuomarit olivat jostain kumman syystä jättäneet viheltämättä niin päivänselvän kampitus jäähyn Pelicans päädyssä kuin olla ja voi!
Tämmöistä tänään. Ei tässä muu auta Pelikaanien kuin koota ajatuksensa ja suunnata leppoisalle bussimatkalle Ouluun keskiviikkona! Jos joukkue pystyy loput pelit pelaamaan samalla tasolla kuin tänään, niin ei ole epäselvyyksiä kuka sarjan lopulta vie. Edes pomput tai tuomariasettelu ei onneksi neljää voittoa kummallekaa joukkueelle tuo! Täten propsit SM-liigalle paras seitsemästä systeemistä!
lauantai 24. maaliskuuta 2012
Palloliiton kannettava vastuunsa Tamperelaisen jalkapallon ja ihmisten työpaikkojen ja tulevaisuuden suunnitelmien tuhoamisesta!
Ensin ajattelin etten eilen julkaistua Tampere Unitedin hallituksen jäsentän ja toimitusjohtaja Denis Bavautdinin tuomiota tule täällä blogissa millään tavoilla kommentoimaan, mutta enpä malttanutkaan.
Fifan pelaajasiirtoja ja statusta koskeva pykälä 18-bis-1 sanoo: "No club shall enter into a contract which enables any other party to that contract or any third party to acquire the ability to infl uence in employment and transfer-related matters its independence, its policies or the performance of its teams." Sääntö sinällään on idioottimainen! Idea toki on oikea, mutta se millä tavalla se on tuonne sääntöihin kirjoitettu kieltäisi kaiken vaikuttamisen muilta kuin omistajalta. Kuitenkin urheilussa jatkuvasti joka päiväisessä elämässä, on sponsoreille ja tukijoilla mahdollisuuksia vaikuttaa seurojen operatiiviseen toimintaan!! Jos sääntöä todella noudatettaisiin tuolla ankaruudella Veikkausliigassa kuin mitä TamU tapauksessa niin Liigassa ei pelaisi tällä hetkellä kuin pari seuraa! Joku kyselikin Futis Forumilla, että eikö Håkans ole vaikuttanut Interin asioihin tai A-Lehdet vaikuttanut HJKn asioihin. Jos sääntöä lukee sanasta sanaan, niinkuin pallolloliitto TamU keississä luki, niin pelaajien osallistuminen mihinkään sponsoreiden järjestämiseen tapahtumaan ilman korvausta rikkoisi jo sääntöä. Myös kaikenlainen farmiseuratoiminta olisi aivan ehdottoman kiellettyä. Miksi näihin toimintoihin ei Palloliitto sitten puutu? Oikeudenmukaisuutta pitäisi olla, kun kerta sääntöä noin helvetin tarkkaan luetaan ja siitä maksimi rangaistus annetaan täysin ensikertalaiselle niinkuin Tampere United tässä tapauksessa oli!
Palloliitto perusteli päätöksessään Tamun toiminnan moitteellisuutta törkeän huolimattomaksi ja rahojen alkuperä olisi pitänyt saada tietoon ennenkuin tällainen summa vastaanotetaan. Palloliitto myös kiisti Tampere Unitedin tiedottaneen heitä tässä asiassa. Kuitenkin Tampereen käräjäoikeus totesi:
1) Tampere Unitedilla ei ollut mahdollisuutta omien resurssien puitteissa selvittää varmuudella rahojen alkuperää, vaan seura toimi oikeudellisesti tiedottaessaan Palloliitolle kyseisesti tarjouksesta. (Mielestäni tällä viitataan epäsuorasta siihen, että Palloliitolla olisi ollut mahdollisuus rahojen alkuperää selvittää, jos joku läskiperseinen Palloliiton virkamies olisi vaivautunut)
2)Tampere United ei toiminut törkeän huolimattomasti, vaan rajallisien resurssien ja taloustilanteen vuoksi moni yritys olisi toiminut samoin.
3) Tampere United oli oikeuden mukaan tiedottanut Palloliitolle riittävän selkeästi kyseisesti tarjouksesta.
Täten voidaankin todeta Palloliiton antaneen tuomionsa virheellisten faktojen perusteella, jolla he vierittivät vastuun itseltään. Täten Palloliitto kiistatta ajoi Tampere Unitedin konkurssiin virheellisen menettelyn jälkeen. Tämä vastuuton toiminta Palloliitolta työnsi yli 20 henkilöä, joilla oli tarkoitus olla turvallinen työpaikka työttimiksi! Hinta oli kova, kuten ratkaisukin. Kun nyt on selvinnyt, että ratkaisu on perustunut Palloliiton puolelta valheisiin ja täysin vääriin tulkintoihin myös käräjäoikeuden mielestä niin ei ole mitään epäselvyyksiä siitä etteikö liitto olisi korvausvastuussa niin seuralle, sen pelaajille kuin toimihenkilöillekin!!
Itse olen niin korviana myöten täynnä Palloliiton toimintaa, että voin luvata etten jalallanikaan astu yhteenkään kyseisen liiton tapahtumaan tai tilaisuuteen, enkä tule sentilläkään tukemaan minkäänlaista Palloliiton toimintaa tulevaisuudessa. Hävettää miten raiskaatte urheilua!
perjantai 23. maaliskuuta 2012
Vaasan "Sport" - Rimanalitus kaikilla tasoilla!!!
HUHHUH!! Tämän piti olla se viimeiseen asti taisteleva, kovaa luisteleva ja hyvin fanitettu porukka. Todellisuudessa se oli kaikista noista täydellinen ääripää. Ennen ottelua pelkäsin että tuomarit ryssisivät homman, mutta vaikka tuomarit olivat tänää vielä huonompia kuin kuvittelin niin onneksi Sport oli vielä tuomareitakin huonompi, joten he eivät hyvästä yrityksestään huolimatta onnistuneet tänään peliä ratkaisemaan!
Kävelin halliin noin 15 minuuttia ennen ottelun alkua ja vastenmielisyys alkoikin sitten siitä hetkestä. Edelläni käveli isä ja n. 6-vuotias lapsi, jolla oli Ilves paita päällä ja Ilveksen lippu kädessä. Päästiin hallin kulmalle, niin sieltä alkoivat vaasalaiset huutelemaan fuckkia tälle 6-vuotiaalle kun oli pukeutunut Ilveksen paitaan. Huutoja tuli kaikennäköisiä ja Sport "fanit" olivat jo tässä kohtaa totaalisen kännissä! Peli alkoi ja tunnelma rauhottui hetkeksi, kunnes Ilves alkoi leipomaan maaleja oikein urakalla. Yhteensä avauserään siis 5 kappaletta. Täytyy sanoa, että sillä hetkellä ensimmäistä kertaa tällä kaudella tuntui mielettömän hyvälle olla Ilveksen kannattaja! Se Sport yleisön hiljeneminen oikein lämmitti sydäntä!
Totaalinen rimanalitus Sportilta tapahtui toisen erän alkaessa. Joukkue alkoi jatkuvalla syötöllä provosoimaan Ilveksen pelaajia tilanteiden jälkeen ja tuomaristo ei jostain kumman syystä tähän puuttunut. Karmein tilanne tapahtui ajassa 40:36 kun Sportin Mika Kujanpää lyö mailalla Kai Kantolaa päähän tahallaan tilanteen jälkeen! Epäurheilijamaisempaa tekoa ei juuri tule mieleen mitä tuolla kaukalossa voisi tehdä. Tuomari seuraa tilannetta vierestä ja antaa Kujanpäälle 2 min jäähyn korkeasta mailasta!! Siis kaksi minuuttia siitä, että lyö vastustajaa lujaa mailalla kasvoihin!! Jatkuvasti Sport jatkaa tilanteiden jälkeen pelaamista ja yllyttää fanejaan käyttäytymään agressiivesti. Tuomari sai käteensä samaisen krampin kolmannessa erässä kuin mitä Jokerit ottelun jatkoajalla, mutta onneksi Ilveksen pelaajilla oli jäitä hatussa eikä jatkuvaan housuun paskomiseen niin tuomareiden kuin Sportinkaan puolelta lähdetty mukaan!
Sport faneilla meni kuppi sitten lopullisesti nurin ja inkkarit valahtivat kanootista virran vietäväksi noin seitsemän minuuttia ennen loppua. Sieltä alkoi tulla kentällä vaikka mitä paskaa C-päädystä ja hetken näytti siltä ettei ottelu voi jatkua. Myös pleksit kyseisessä päädyssä hajotettiin. Tässäkö on ne mestiksen parhaat fanit? Tunnen Suurta myötähäpeää!
torstai 22. maaliskuuta 2012
Toivottavasti edes yksi asia tehdään oikeen tällä kaudella!
Metsään on mennyt joukkueen kokoaminen, talous, urheilullinen menestys ja uskottavuus. Tämän johdosta Tampereen Ilves onkin karsimassa liigapaikan säilymisestä huomenna alkavissa liigakarsinnoissa Vaasan Sportia vastaan. Jopa Mestiksen lopputulokset kusi Ilveksen päälle. Sport on ylivoimaisesti niljakkain joukkue mikä Mestiksestä olisi vastaan voinut tulla. Joukkue pelaa hyvää kiekkokontrolliin perustuvaa jääkiekko, ja mikä pahinta Vaasassa on Juhani Tammisen aloittama kiekkobuumi nyt todella kovana esillä!
Jos Ilveksen toimistossa ja vaihtoaitiossa on ryssitty kaikki jonka vain voi yhden kauden aikana ryssiä, niin aloitettiin samainen ryssintä jo liigakarsinnan lippujen hinnoittelussa. Kun kerrankin saadaan Hakametsään kiinnostavia pelejä, niin Ilveksen toimiston näkemys on laskea lippujen hintoja! Lipunmyynti alkoi tiistaina kello 8 ja illalla kello 20 oli myyty jo lähes 6000 lippua. Tällä hetkellä halli on käytännössä jo loppuunmyyty. On hienoa huomata, että Ilves saa kauden ensimmäisen täyden hallin Liigakarsinnoissa! Vaikka edellinen lausahdus sarkastinen olikin, niin sisältää se myös nöyrän kiitoksen kaikille Ilves-kannattajille siitä, että joukkuetta ei olla jätetty vaikeinakaan aikoina!
Kiitos kuuluu myös Ilveksen pelaajille! Vaikka mennyt kausi on ollut jokaiselle vittumainen, niin yritystä löytyi loppuun asti. Tämän todistaa se, että nythän karsintoihin mennään kolmen ottelun voittoputkessa! Viimeisessä pelissä kaatui runkosarjan voittaja KalPa. Hoidetaan nyt nämä karsinnat kunnialla alta pois ja hoidetaan edes yhdestä asiasta puhtaat paperit tälle kaudelle. 4 peliä = 4 voittoa!! Tämän jälkeen lähdetään taas puhtaalta pöydältä kohden uusia taisteluja!
maanantai 19. maaliskuuta 2012
Vuosituhannen karmein mahalasku suomalaisessa urheilussa! "Miksi tästä ei puhuta"?
Suomalaisten henkilökohtaiset palkintosijat hiihtolajien maailmancupissa 2011-2012: Yhdistetty 1 kpl. (Janne Ryynänen 2. Kuusamossa avausviikonloppuna). Mäkihyppy 0. Hiihto 0. Miten tämä on mahdollista? Kuka kantaa vastuun? Vai kantaako kukaan? Taloustilanne? Eikö tämä rämpiminen kiinnosta edes mediaa? Mitä me teemme Suomessa todella niin perseellen? Ruotsalaisurheilijat saavuttivat kyseisissä Maailmancupeissa yhteensä 22.henkilökohtaista palkintosijaa ja norjalaiset 112. palkintosijaa. Ero on molempiin aivan helvetin suuri, vaikkakin ruotsalainen iltapäivälehti Aftonbladet uutisoi tätä Ruotsissa kaikkien aikojen katastrofikautena!
Suomessa johtohenkilöiden tulisi kantaa vastuu täydellisestä epäonnistumisestaan, mutta edes mediaa ei tunnu kiinnostavan tämä mahalasku. Urheilussa on mielestäni kaksi puolta. Taloudellinen ja urheilullulinen. Avauskappaleessa kuvailin urheilupuolen onnistumisen. Valitettavasti, jos enää mahdollista, niin taloudellinen puoli suoriutui vielä huonommin!! Mäkihypyn ja yhdistetyn omalla yhdistyksellä ei ollut edes varaa kuskata täyttä määrää suomalaisurheilijoita maailmancupin kisoihin! Kovasti molemmissa lajeissa promotaan sukupolvenvaihdosta, mutta mistä he luulevat tuottavansa uuden menestyvän sukupolven jos heille ei anneta edes mahdollisuutta osallistua koviin kisoihin? Joidenkin suuruudenhullujen ajatuksesta oli näitten lajien sitten irtauduttava Hiihtoliitosta. Hiihtoliiton alaisuudessakaan ei viime vuosina mennyt hyvin, mutta nyt menee vielä huonommin.
Toki mäkihyppääjien ja yhdistetyn urheilijoiden turhautumisen jollain tasolla ymmärtää. Suomen hiihtourheilu kärsii edelleen Lahden 2001 kisojen tapahtumista, ja nämä lajiryhmät ovat kärsijöitä syyttä. Heidän täytyisi kuitenkin ymmärtää omat realiteettinsä.
Itse hiihtoliitolla ei mene paljon paremmin. Hiihtoliiton talous on kuitenkin käsittääkseni edelleen uskottavalla tasolla. Ehdottoman tärkeää olisi nyt kuitenkin urheilullisen uskottavuuden palauttaminen! Jos ei tätä uskottavuutta saada luotua, ei myöskään sponsoreita saada. Kaikki nämä edellä mainitut lajit kärsivät tällä hetkellä syöksykierteestä, joka yksinkertaisesti pitää saada loppumaan. Virpi Kuitunen ja Aino-Kaisa Saarinen toivat hetkellisesti uskottavuutta takaisin suomalaiseen hiihtourheiluun. Tänä päivänä tarvitsemma kuitenkin uusia vastuunkantajia! Löytyykö niitä?
Suomalainen hiihtourheilu rämpii tällä hetkellä syvemmällä kuin koskaan aiemmin. Jos ei mielenkiintoa löydy saattaa tulevaisuus näyttää erittäin synkältä. Vielä kun ottaa huomioon suomalaisen joukkueurheilun viime aikaisen menestymisen, niin sponsorimarkkinoilla kilpailuvaltit ovat vähissä. Ensi kaudella on tultava onnistumisia!
lauantai 17. maaliskuuta 2012
Koutsin sielu.
Olen tässä viime aikoina tehnyt uutta aluevaltausta urheilun maailmassa, nimittäin lentopallojoukkueen huoltamista/(ja jossain määrin ehkä valmentamistakin..) :D. Äitini siis valmentaa kyseistä joukkuetta jossain määrin ja sitä kautta ajauduin toimintaan mukaan.
Ajettelin aluksi, että näinköhän tätä oikein syttyy tähänkään touhuun, ja kun kysyttiin, että tuletko penkille mukaan pelien ajaksi niin alustavasti kieltäydyin kun ajattelin, että ei mua siellä kaivata säheltämässä. Toisekseen tuo naisten kakkossarja pelaaminen ei välttämäti niin kauheasti kiinnostanut, ja ajattelin etten juttuun oikeen syty, ja jos ei syty niin ei kannata siinä toiminnassa mukana olla.
Toisin kävi. Lentopalloa en ole enää itse kolmeen vuoteen pelannut, mutta kyllähän tuo penkillä istuminen sytyttää. Se tunteiden kirjo, minkä yhden ottelun aikana kokee on uskomaton! Kyllähän siinä joka saatanan solu on touhussa pelien aikana mukana. Tuomarit saivat tänäänkin oman osansa temperamentistani. Ja syystäkin! Tuollaista linjatuomareiden kotiinpäin liputtamista ei pitäisi yhdenkään päätuomarin katsoa sormien läpi. Tänään sama paska jatkui koko ottelun läpi. Sitten Raisiolaiset vielä sekoittivat taktisesti järjestyksensä, jotta joukkueen "ainoa pelaaja" pääsi etukentälle, ja tähänkään tuomari ei jostain kumman syystä puuttunut, pitkästä protestoinnista huolimatta!
Joukkue pelaa hyvin, recordi tämän päivän kirvelevän play-off tappion jälkeen on 16-1, eli tuli puhdas peli runkosarjasta ja nyt tuo 16 ottelun voittoputki sitten katkesi. Täytyy kuitenkin muistaa, että urheilussa ei voi joka peliä voittaa. Täten uskonkin tämän tappion sytyttävän enemmän kuin lannistavan. Tosin syttyä täytyykin, sillä tappiolla tiistain toisessa osaottelussa on kausi ohi. Tappiota ei kuitenkaan tule.
Ajettelin aluksi, että näinköhän tätä oikein syttyy tähänkään touhuun, ja kun kysyttiin, että tuletko penkille mukaan pelien ajaksi niin alustavasti kieltäydyin kun ajattelin, että ei mua siellä kaivata säheltämässä. Toisekseen tuo naisten kakkossarja pelaaminen ei välttämäti niin kauheasti kiinnostanut, ja ajattelin etten juttuun oikeen syty, ja jos ei syty niin ei kannata siinä toiminnassa mukana olla.
Toisin kävi. Lentopalloa en ole enää itse kolmeen vuoteen pelannut, mutta kyllähän tuo penkillä istuminen sytyttää. Se tunteiden kirjo, minkä yhden ottelun aikana kokee on uskomaton! Kyllähän siinä joka saatanan solu on touhussa pelien aikana mukana. Tuomarit saivat tänäänkin oman osansa temperamentistani. Ja syystäkin! Tuollaista linjatuomareiden kotiinpäin liputtamista ei pitäisi yhdenkään päätuomarin katsoa sormien läpi. Tänään sama paska jatkui koko ottelun läpi. Sitten Raisiolaiset vielä sekoittivat taktisesti järjestyksensä, jotta joukkueen "ainoa pelaaja" pääsi etukentälle, ja tähänkään tuomari ei jostain kumman syystä puuttunut, pitkästä protestoinnista huolimatta!
Joukkue pelaa hyvin, recordi tämän päivän kirvelevän play-off tappion jälkeen on 16-1, eli tuli puhdas peli runkosarjasta ja nyt tuo 16 ottelun voittoputki sitten katkesi. Täytyy kuitenkin muistaa, että urheilussa ei voi joka peliä voittaa. Täten uskonkin tämän tappion sytyttävän enemmän kuin lannistavan. Tosin syttyä täytyykin, sillä tappiolla tiistain toisessa osaottelussa on kausi ohi. Tappiota ei kuitenkaan tule.
torstai 15. maaliskuuta 2012
Runkosarja ohi.
Tänään se on sitten ohi. Meinaan SM-Liigan runkosarja. Viimeisiä pelejä katseltii jo syksyllä, että ketäs vastaan Ilveksellä on viimeiset pelit ja niinhän siinä kävi, että eventual runkosarjan voittaja KalPa oli sitten viimeinen vastustaja. Ilves päätti runkosarjan kolmen ottelun voittoputkeen, mikä ei tietenkään kauheasti lohduta kun sijoitus on joka tapauksessa viimeinen. Harmittavaa on se, että vaikka ero HPKhon oli jo jossain vaiheessa 18 pistettä, niin lopussa se kutistui kuuteen pisteeseen.
Vannotin blogissa aikasemmin, että Ilves ei tule karsintaan joutumaan, mutta niin tässä kuitenkin kävi. Kuitenkin syy siihen, miksi Ilves ei tule SM-Liigasta tippumaan on pelaaminen logolle. Ilves ei missään kohtaa luovuttanut vaikka sijoitus oli mitä oli ja luovutusta ei tule tapahtumaan nyttenkään. Riippumati siitä ketä joukkueessa tulee ensi vuonna pelaamaan, ei joukkueen yksikään jäsen tule antamaan tuumaakaan periksi, vaikka se ulkopuolisille voi siltä vaikuttaakkin. Tänäänkin tilanne näytti varsin epätoivoiselta kun peli oli kaverille 1-4 kolmannessa erässä, mutta sieltä se taistelu vain taas syttyi, ja lopputuloksena 5-4 voitto runkosarjan voittajasta. KIITOS ILVES TÄSTÄ!! Muuta ei voi jätkiltä vaatii kuin sen että antaa illasta toiseen kaikkensa. Urheilussa valitettavan usein joku toinen (tai 13. muuta seuraa) on parempia. Tämmöistä se vain on. Paljon on Ilveksessä korjattavaa, ja paljon on tekemistä, mutta vaikka Urheilulehti kuinka sinetöi Ipan kohtalon mestikseen niin näin ei tule käymään.
Loppupeleissä vaikkakin sijoitus on mikä on niin kaikki Ilves-paidan päällensä pukeneet pelaajat ovat tehneet kaikkensa joukkueen eteen, ja tämä on kaikki mitä johto voi seuralta vaatia.
Vannotin blogissa aikasemmin, että Ilves ei tule karsintaan joutumaan, mutta niin tässä kuitenkin kävi. Kuitenkin syy siihen, miksi Ilves ei tule SM-Liigasta tippumaan on pelaaminen logolle. Ilves ei missään kohtaa luovuttanut vaikka sijoitus oli mitä oli ja luovutusta ei tule tapahtumaan nyttenkään. Riippumati siitä ketä joukkueessa tulee ensi vuonna pelaamaan, ei joukkueen yksikään jäsen tule antamaan tuumaakaan periksi, vaikka se ulkopuolisille voi siltä vaikuttaakkin. Tänäänkin tilanne näytti varsin epätoivoiselta kun peli oli kaverille 1-4 kolmannessa erässä, mutta sieltä se taistelu vain taas syttyi, ja lopputuloksena 5-4 voitto runkosarjan voittajasta. KIITOS ILVES TÄSTÄ!! Muuta ei voi jätkiltä vaatii kuin sen että antaa illasta toiseen kaikkensa. Urheilussa valitettavan usein joku toinen (tai 13. muuta seuraa) on parempia. Tämmöistä se vain on. Paljon on Ilveksessä korjattavaa, ja paljon on tekemistä, mutta vaikka Urheilulehti kuinka sinetöi Ipan kohtalon mestikseen niin näin ei tule käymään.
Loppupeleissä vaikkakin sijoitus on mikä on niin kaikki Ilves-paidan päällensä pukeneet pelaajat ovat tehneet kaikkensa joukkueen eteen, ja tämä on kaikki mitä johto voi seuralta vaatia.
Turun Palloseura tiputti penkiltä!
Turun Palloseura eli Tepsi on ollut pitkään tärkeä osa suomalaisessa urheilukulttuurissa! Seura on lajiin katsomatta tehnyt hienoa työtä niin urheilussa kuin sen ulkopuolellakin. Itsellänikin on ollut kunnia tutustua henkilökohtaisesti muutamaan TPS kasvattiin , jotka ovat paitsi loistavia ja menestyviä urheilijoita, niin myös poikkeuksellisen hyviä tyyppejä! Kyseiset henkilöt edustavat lajinsa ehdotonta huippua Suomessa, niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Seuran toiminta on saanut positiivisia fiboja näin tamperelaisellekin aikaiseksi. Suurimpana näistä ehkäpä TPS:n hiljattain voittama suomenmestaruus jääkiekossa.
Tänään kuitenkin selvisi, että seura joka yleisesti tekee kaiken oikein onnistuu tyrimäänkin todella rumasti. Salibandyn B-poikien SM-Sarjassa TPS pääsi mukaan Vierumäellä pelattaviin finaaleihin. Tapa jolla sinne mentiin oli kuitenkin täydellisin farssi koko suomalaisessa palloilussa vähään aikaan. TPS oli hävinnyt ratkaisevan ottelun pientä oululaisseuraa vastaan ja alustavasti tämän vuoksi tippunut finalistien joukosta. Selvisi kuitenkin, että Rankat Ankat oli peluuttanut liaan nuorta maalivahtia, sillä säännöt sallivat vain vuonna 1994-1997 syntyneiden pelaajien peluuttamisen ja Rankat Ankat maalivahti oli syntynyt vuonna 1998. Sääntö ikärajoista on sinänsä jo syvältä jonkun salibandy johtajan perseestä, mutta kaikesta syvimmältä on se, että TPS asiasta nostaa protestin. Siinä ei sitten salibandyliitolla ole muuta vaihtoehtoa kuin protesti hyväksyä ja näin ollen nostaa Palloseura finaaleihin mukaan. Tämän johdosta myös kyseinen pikkuseura tippuu noista finaaleista, joihin he itsensä rehellisesti pelasivat.
Kentällä saa, ja täytyykin tehdä kaikki mahdollinen pelin voittamiseksi! Pelin jälkeen tulee kuitenkin enemmän maaleja tehnyttä joukkuetta onnitella. Tämä Turkuunkin tiedoksi. On sääli katsoa miten tällainen toiminta sallitaan kyseisessä, kunnioitusta herättävässä seurassa!!
tiistai 13. maaliskuuta 2012
Vierasmaalisääntö - Urheilun raiskaamista kirkkaassa päivänvalossa!
Tänään se taas tuli esiin kaikessa karmeudessaan. Siis vierasmaalisääntö. Marseille ja Inter pelaavat keskenään hyvää vääntöä jatkopaikasta Mestareiden liigassa. Peli on menossa jatkoajalle Interin johtaessa 1-0, mutta hupskeikkaa, lisäajan 2. minuutilla Marseille tekee maalin ja peli on ohi. Inter oli siis ensimmäisen osan hävinnyt 1-0 vieraissa. Vaikka Inter vielä voitti pelin 2-1 ja yhteismaalit olivat siis 2-2, niin Marseille meni sarjasta jatkoon. Minkä takia?
Tällä kaudelle on monta kertaa Ilveksen peleistä poistuessa tuntunut Ilveksen tappio oikeusmurhalta. Monta kertaa on minulle tämän jälkeen todettu, että maalit ratkaisee, mutta nyt kun tätä jalkapalloa tänään katseli niin eihän se näin ole! Minkä ihmeen takia kun molemmilla joukkueilla on jo oma koti ja vieraspeli, niin tarvitsee vielä vierasmaalista hyvittää!? Tähän ei ole mitään rationaalista syytä, sillä vaikka UEFA miten väittää, niin se vaikuttaa pelin hyökkäävyyteen yhtä paljon kuin Raipen puheet Ilveksen vaihtoaitiossa Ilveksen peliin! Paljon olen eri henkilöiden kanssa väitellyt vierasmaalisäännön hyvyydestä ja yhtään hyväksyttävää selitystä en ole vielä saanut. Maalipeleissä maalit ratkaisee! Lisäksi nämä fyysiset maalit ovat joka puolella ihan saman kokoiset! Jos joukkueet tekee yhtä monta maalia, niin peli on silloin tasan! Kaikista absurdeinta tässä vierasmaalisääntö-farssissa on se, että tämän on joku valopää keksinyt nimenomaan jalkapalloon, jossa yksittäisen maalin merkitys on jo muutenkin valtaisa! Täten kaudesta toiseen vierasmaalisääntö ratkaisee pelejä ison määrän eri turnauksissa!
Ei näin UEFA! Jalkapallo on maalipeli!
lauantai 10. maaliskuuta 2012
"Rocky"
Rajalliset resurssit, valtava yleisön paine. Tässä ovat aseet jotka Porin Jumalalle, Pekka Rautakalliolle oli jaettu ennen kauden alkua. Riikan on vallannut todellinen kiekko-buumi sen jälkeen kun kaupungin tiimi liittyi KHLään. Kaikki Latvialaiset kaverinikin ovat jääkiekkofanaatikkoja ja he kaikki fanittavat Riian Dynamoa. Arena Riga on illasta toiseen myyty loppuun.
Koko sirkuksen pyörittäjäksi valittiin ennen kauden alkua Pekka "Rocky" Rautakallio. Pää syy valintaan oli hänen hyväksyntänsä Latvialaiseen valmennustrioon. Tai näin asia on ainakin mediassa tuotu esille. Luultavasti tärkeää seurajohdolle oli kuitenkin kansallisen identiteetin pysyminen joukkueessa, sillä olihan joukkueen kapteeni mm. Latvian kansallissankari Sandis Ozolinsh.
Edelliskausi Porin Ässissä oli Rockylle menestyksekäs, vaikkakin joukkue tippui jo puolivälierissä tulevalle finalistille Espoon Bluesille. Runkosarja oli kuitenkin parasta porilaistekemistä moneen vuoteen! Odotukset Riikassa olivat kovat kun Rocky nimettiin Dynamon valmentajaksi. Kausi lähtikin käyntiin melko hyvin, mutta hyvän alun jälkeen oli vaikeaa. Rautakallion eroa vaadittiin jo hyvinkin äänekkäästi ja joidenkin lähteiden mukaan erottaminen oli useasti jo yhtä ottelua vaille valmis. Mielenosoitusten ja muiden tempausten jälkeen Rocky sai kuitenkin vakiinnutettua paikkansa päävalmentajana ja luotsasi rajallisten resurssien joukkueen aina Playoffseihin saakka. Suureksi pettymyksekseni "nokka" oli kuitenkin parempi tällä kertaa voittaen sarjan 4-3. Dynamo teki kuitenkin ns. läpihuutojutusta hienoa jääkiekkoviihdettä. Monet Dynamo fanit ovat todennäköisesti edelleen sitä mieltä, että Rautakallion suoritus ei ollut riittävä. Tästä väitteestä huolimatta voidaan objektiivisesti KHL budjetteja tarkkaillen todeta, että Rocky jällein pystyi rajallisista materiaalista vetämään kaiken mahdollisen irti!
Riiassa on hieno kiekkokulttuuri, mutta heidänkin täytyisi ymmärtää saavuttamisen rajallisuus. Jos vastustaja pelaa 50 prosenttia suuremmalla budjetilla vastaan konferenssin puolivälierissä, niin tulee tämä joukkue voittamaan paras seitsemästä pudotuspelisarjan. Todellisuudet ovat tosia. Pekka Rautakallio teki ansiokkaasti kaikkensa, joka takasi todennäköisesti työpaikon KHLssä myös kaudelle 2012-2013!
keskiviikko 7. maaliskuuta 2012
Kaatuu ne jätitkin
Blogi on jälleen ollut hyvinkin hiljaa jonkun aikaa runsaan reissaamisen ja Ilves-masennuksen vuoksi. Tässä kuitenkin uutta tekstiä.
Mieleeni ei tule juurikaan muita Euroopan maita, missä kaksi jalkapalloseuraa antaa yhtä selkeästi kuvan maan jalkapallosta kuin Skotlanti. Rangers ja Celtic. Kaksi Glasgown jättiä. Kohta niitä tosin on enää yksi. Rangersin vuosia jatkuneen umpisurkean taloudenpidon johdosta seura on viimein ajatunut 9 miljoonan euron velkoihin ja käytännössä todellisen konkurssin partaalle. Ainoa pelastus tässä kohtaa näyttäisi olevan uusi ostaja, jota ei ainakaan vielä ole ilmaantunut. Käytännössä nuo 9 miljoonan velat ovat jo niin valtavat Rangersin kokoisellekin seuralle, että ostajaa kannattaa lähinnä lähteä etsimään hiekkamaista, jossa rahaa on kuin, no hiekkaa. Toisaalta Glasgowssakin rahaa varmasti on ja kun ottaa huomioon Rangersin 140 vuoden perinteet voisi kuvitella, että joku sieltäkin voisi seura-hengessä tämän pelastuksen tehdä.
Seura laitettiin selviytymistilaan muutama viikko takaperin ja selvittäjäksi määrättiin David Whitehouse. Tämä on se herra joka tällä hetkellä käytännössä hallinnoi seuran toimintaa kokonaan. Ensitöikseen selvitysmies lähti hakemaan kululeikkauksia, jotta kauden loppuun vieminen olisi mahdollista. Luonnollisesti pöydälle nousi ensimmäiseksi pelaajien palkkojen raju leikkaaminen. Tästä pelaajat kuitenkin kieltäytyivät. Glasgowssa seurauskollisuus on siis näinkin korkealla tasolla. Toisaalta helpompihan se pelaajille on vaihtaa seuraa kun seura menee konkurssiin, sillä hyvät jalkapalloilijat harvoin jäävät työttömiksi.
Mieleeni tulee väkisin tilanne Ilveksen ja Tapparan välillä. Löytyisiköhän Tampereella vastaavassa tilanteessa rahoittajaa tai seurauskollisuutta? Ainakaan Tamun tapauksessa näin ei ollut.
Kaikista huvittavinta tässä inhottavassa tilanteessa kuitenkin on Skotlannin jalkapalloliiton toiminta. Rangers on noin niinkuin suunnilleen puolet Skottifutiksesta. Tässä kohtaa jokainen voisi kuvitella maan jalkapalloliiton tekevän kaikkensa tämän hengissä pitämiseksi, mutta toisin toimitaan Skotlannissa. Kiitokseksi 140 vuoden palveluksesta Rangersille lätkäistäänkin 10 pisteen rangaistus selvitystilaan joutumisesta. Tarvitseeko lyötyä todella lyödä enempää? Eiköhän liiton toimistolta joku ase vielä löydy, kuten Tamu tapauksessa, jolla seura onnistuttaisiin hävittämään maailmankartalta lopullisesti!
keskiviikko 8. helmikuuta 2012
Millainen identiteettikriisi täällä Tallinnassa opiskelevilla suomalaisilla on???
Helsingin Sanomat, Suomen johtava sanomalehtimedia uutisoi koulutusliitteessään tänään opiskelusta Tallinnassa. Tai niin minä ainakin uutiseen tarkoituksen ymmärsin. Tosiasiassa uutinen käsitteli sitä miten halpaa asuminen, ruoka, tekokynnet ja bilettäminen Tallinnassa on. HUOH! Tämän kuvanko me Tallinnassa opiskelevat haluamme lukiolaisille välittää? En sinänsä millään tasolla kritisoi jutussa mukana olleita suomalaisia opiskelijoita, sillä itsekin tuntui esimerkiksi Tunisiassa vallankumouksen aikaan kommentteja medialle antaneena, ettei nämä lehtien uutiset välttämättä antaneet sitä kuvaa, mikä sisimmässä mielessäni oli. Media on äärimmäisen taitava repimään lausahduksia ja osia asiayhteydestä, jolloin uutisen tematiikka saadaan täysin erilaiseksi.
Mutta jos Helsingin Sanomat suunnittelee jutun koulutusliitteeseen, joka on suunnattu lukioissa opiskeleville, ja opiskelupaikkaa tulevaisuudessa hakeville, niin miksi tässä jutussa ei voida puhua asiasta? Miksi suomalaiset opiskelijat eivät voi puhua jutussa opiskeluun liittyvistä kysymyksistä ja koulunkäynnistä? Miksi täytyy mainostaa halpaa bilettämistä, asumista luksusasunnoissa ja rakennekynsiä? Kaikki tietävät tämän jo entuudestaan! Itse ainakin olen Tallinnassa hakemassa hyvää koulutusta, enkä pelkästään helvetin paskan makuista Cacacha 51 ja Viru Valge, tai Laua Viin tyyppisiä viinoja. Kaikki minut tuntevat, tietävät että paikallisille koulutukselle tulee osaltani paljon arvosteluakin. Asiat eivät toimi niinkuin on sovittu, koe päivämääriä ei ilmoiteta ajoissa ja asioista pyritään tekemään niin helvetin hankalia välillä opiskelijan kannalta, että tuntuu ettei tänne edes uusia opiskelijoita haluta. Toisaalta koulutus painottaa sosiaalisuuteen, ihmisten kanssa toimeentulemiseen ja vuorovaikuttamiseen, mikä ei toimi Suomessa yliopisto-opinnoissa toivotulla tavalla. Tällaiset asiat olisivat mielestäni olleet niitä mitä ko. artikkelissa olisi pitänyt käsitellä, eikä niinkään se, miten hyvin suomalainen ylemmästä keskiluokasta tuleva opiskelija tulee Tallinnassa toimeen. Onko se todella niin cool, että rahaa on ja dokata voi? Toisekseen ihan kommenttina juttuun, niin jos kaikki juttua kommentoivat mainostavat asuntojensa maksavan jotain 300-450 euroon, niin rahoitatteko todella opiskelunne pelkällä opintotuella? Ette, etenkin kun ottaa huomioon, että opiskelukin maksaa vuodessa sen väh. 3000 euroa. Joten ei sitä mielestäni tarvisi kyseisessä artikkelissä edes huudella.
Toisekseen, kun palataan tähän identiteetin puuttumiseen, niin onko todella pakollista tehdä opiskelusta Tallinnassa samanlaista kuin opiskelusta Suomessa? Hyvänä esimerkkinä aiheesta toimii nyt keksityt sitsit ja haalarit. Tarvitseeko niitä todella tuoda Tallinnaan? Henkilökohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että olen edustanut Suomea reissaten ympäri maailmaa. Olen ylpeä kun saan olla suomalainen. Tosiaan mm. noin vuosi sitten paettiin perheeni ja ystävien kanssa Tunisiasta kirjaimellisesti tuli hännän alla, ja Tunisin lentoasemalla vietettyjen aikojan jälkeen ajattelin miten hienoa on todella olla suomalainen, maan kansalainen jossa asiat ovat niin sanotusti hanskassa! Ja todellakin jokaisen meistä on tunnistettava juurensa, arvostettava niitä ja elettävä pää pystyssä niiden kanssa! Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jos ei pääsekkään Suomeen opiskelemaan, niin koitetaan tuoda Suomi Tallinnaan. Kaikesta kulttuurillisesta ylpeydestämme huolimatta meidän on tunnistava paikalliset arvot ja elettävä niiden mukaan. Tämä tulee erityisesti esiin asuessa muslimimaassa. Ei siellä vaan voi tuoda ja korostaa pelkestään omia tapoja vaan täytyy elää maassa maan tavalla.
Kuulin kuluvalla viikolla huvittavan argumentin näiden haalareiden Suomesta ulostamisen puolesta. Minulle henkilökohtaisesti mainittiin miten näitä haalareita virolaisetkin tukee, ja kuinka he haluaisivat myöskin tilata haalareita ja alkaa käyttää näitä. Syy mikä tekee tästä lausahduksesta mielestäni huvittavan on se, että meidän täytyisi muistaa Viron itsenäistyneen vasta vuonna 1990-luvulla. Nyt on nimenomaan aika virolaisten luoda itselleen kulttuuriperintöä ja traditioita, eikä meidän suomalaisten tehtävä tässä traditiokehityksessä ole haalareiden kauppaaminen heille! Lopuksi pointtini onkin, että meidän, suomalaisina opiskelijoina, olisikin syytä olla vahvistamassa virolaista opiskeluidentiteettiä, eikä niinkään olla mukana ulostamassa omia opiskeluperinteitämmä virolaiseen kulttuuriin.
Ollaan ylpeitä suomalaisuudesta, se on hieno asia ja sitä arvostetaan maailmalla. Annetaan myös kuitenkin tilaa maan omalle kulttuurille kehittyä, eikä ympätä omaa juttuamme tänne! Uskalletaan myös olla erilaisia opiskelijoita Suomessa! Ei tarvitse tuoda kaikkia suomalaisia perinteitä approista haalareihin tänne Tallinnaan.
perjantai 3. helmikuuta 2012
Suomalaisen urheilujournalismin taso? -"HÄVETKÄÄ!!"
No johan on ollut taas sitten sen luokan media viikko Tampereen Ilveksen osalta. "Ilves tekee konkurssin", Ilveksen toimisto pitäisi räjäyttää ja johtajat sen mukana", "Vesa Toskalalle ei makseta palkkaa kun Miika Wiikmania ei ole pystytty myymään", "Miljoonan euron kassavaje", "Ilves tippuu tahallaan Mestikseen", "Vallankaappaus" ja "Miljoonatappiot". Tässä vain osa näistä viikon Ilves-saduista joita kolme urheilun 7 päivää toimittajaa on suurilla viisailla päillään keksinyt tarinoida.
Kaikki alkoi torstaina 2.2.2012 julkaistusta Urheilulehdestä, joka kovaan ääneen toitotti miten Ilveksen hallituksen yhtenäisyys rakoilee ja miten Vincent Mangardia koitetaan ostaa toiminnasta ulos. Esko Seppänen päätti sitten heittää tällaisia faktoja ilman minkäänlaisia perusteluja. Missä on Urheilulehden journalistinen ylpeys? Suomen vanhin ja maailman toiseksi vanhin edelleen julkaistava urheilun erikoislehti suoltaa sivuillensa tämän luokan paskaa ja valetta! Miksi kyseistä lehteä edes myydään enää lehtihyllyssä, eikö oikea paikka olisi satukirjojen osastolla? Miksi ei Ilveshockeyltä kysellä näistä tiedoista? No varmaankin siksi, kuten Jyrki Lumme asian sanoi: "totuudet pilaavat hyvät jutut".
Tänään myös Iltalehden oma satusetä Santtu Silvennoinen tarttui aiheeseen. Summasen Rami oli hänen mukaansa räjäyttämässä Ilveksen toimistoa, vai miten se meni? Tämän jälkeen ko. valopää julkaisee juttua Ilveksen miljoona tappioista. Todellisuudessa Ilves on tehnyt viimeisen seitsemän vuoden syklillä tappiota n. 1,5 m€. Samaan aikaan Bluesin tappio on ollut 17,7 m€, Jokereiden 9,9 m€, Lukon 10 m€, Tapparan samainen 1,5 m€, TPS 3,7 m€ ja jopa SaiPankin tappio 1,4 m€. Tähän verrattuna Ilveksen tappiot ovat siis keskikastia. Toisekseen Ilveksen omistajat ovat tappiohin rahat lainanneet, eikä kukaan tällä hetkellä Ilvekseltä rahaa karhua. Miten siis seura voi olla menossa konkurssiin herrat Silvennoinen, Sihvonen ja Seppänen?
Tämä Urheilulehden ja Iltalehden valehteleminen on loukkaavaa niin henkilöitä itseään kohtaan kuin myös vahingollista taloudellisesti Ilvekselle. Lopettakaa siis paskan kirjoittaminen ja kirjoittakaa vasta sitten kun teillä on faktat kohdillaan. KIITOS!
sunnuntai 29. tammikuuta 2012
Naisten Lentopallon mestaruusliiga!
Suomalainen mies lentopallo porskuttaa tällä hetkellä, ja kovaa! Kehitystä on tapahtunut niin kotimaisilla kentillä kuin ulkomaisillakin. Yhä useampi suomalainen mies lentopalloilija on saanut harrastuksestaan ammatin ulkomailla pelatessaan. Paljon suomalaista juniorilentopalloa läheltä seuranneena olen vakuuttunut, että kehitys jatkuu samaan suuntaan, ja Suomi tullaan jatkossa näkemään yhdessä Italian, Ranskan, Espanjan ja Puolan tavoin eurooppalaisena lentopalloilun suurena maana!
Naisten lentopalloilusta Suomessa nousee esiin lähinnä yksi nimi. Riikka Lehtonen, Kangasalan lahja suomalaiselle lentopallolle. Hänkin on jo uransa käytännössä päättänyt, sillä tuota Azerbaidzanissa pelaamista ei ihan voi verrata Ranskaan, Italiaan, Japaniin ja Turkkiin. Seuraavaa Riikkaa ei valitettavasti näy. Synkältä näyttää suomalaisen naislentopalloilun menestys tällä hetkellä muutoinkin. Ei pärjätä kansainvälisillä kentillä, eikä oman liigan porskuttaminenkaan ole vakuuttavaa. Sarjan nimen voisi nimetä uudelleen LP Viesti-liigaksi. Tänään rapsahti meinaan salolaisten tilille 106. voitto final six- turnauksen finaalista putkeen. Tuo määrä on uskomaton, sillä edellinen tappio on helmikuulta 2009. LP Viesti on siis voittamaton tällä vuosikymmenellä. Valitettavasti kuitenkaan salolaisseurassakaan ei suomalaiset pelaajat Riikka Armista lukuunottamatta ole kaikista kirkkaimpia tähtiä. Näin ei ole myöskään muissa naisten liigassa pelaavissa joukkueissa. Kaikissa joukkueissa joukkueen suurimmat vastuunkantajat ovat kolme ulkomaalaista pelaajaa, jotka säännöt sallivat joukkueeseen ottaa. Monet vielä luottavat kotimaiseen Libero ja Passari osaamiseen, mutta päähyökkääjät ovat järjestäen ulkomaalaisia. Nämä ulkomaalaiset tulevat lisäksi Suomeen varsin kyseenalasilla sopimuksilla, joten heidän palkkaamisensa tulee seuralle huomattavasti halvemmaksi kuin hyvän tason suomalaispelaajan. Ei voi sanoa, että ulkomaalaiset tienaisivat Suomessa ollessaan, mutta saavat juuri ja juuri riittävästi rahaa elämiseen.
Tällä ulkomaalaisten silmittömällä suosimisella on selkeät seuraukset suomalaisen naislentopalloilun kehitykselle! He vievät niin sanotusti suomalaisilta työpaikat, ja tästä syystä iso osa naislentopalloilijoista lopettaa uransa äärimmäisen nuorina (<25v). Varsin houkuttelevana vaihtoehtona pelaamiselle, josta ei tienaa, tulee esimerkiksi opiskelu toisessa kaupungissa, ja täten lentopalloilu jää. Lyhyellä juoksulla seuran on taloudellisestikin järkevää sijoittaa ulkomaisiin pelaajiin, muttä täytyisi myös olla kyky nähdä kauemmas. Lisäksi oman kylän pelaajista kasatun joukkueen pelaamista on paljon viihdyttävämpi tulla katsomaan ja yleisömäärät nousevat.
Tyypillinen joukkuerakenne naisten mestaruusliigassa on kolme ulkomaalaista + nuoria 17-22 vuotiaita pelaajia. Toki nuorillekin jää pelipaikkoja, mutta ei niitä kovia ratkaisijan paikkoja. Vielä kun ottaa huomioon, että erien ratkaisu hetkillä passit suuntautuvat jatkuvasti ulkolaisille pelaajille, niin vähiin jää suomalais pelaajien rooli monessa joukkueessa. Katsoin viikolla urho tv:ltä ottelua LP-Viesti - Pislaploki, ja koko ottelun ajan selostajakin vain hoki, että nyt ei ole Pislaplokilla mitään mahdollisuuksia kun yksi ulkolainen pelaajakin oli sairastunut. Joukkueen itsevarmuudesta huokui kyllä sama kuva kuin mitä selostaja välitti, mutta eihän sen näin pitäisi mennä. Siellä moni pelaaja pelasi itsensä ottelun aikana pieneksi ja siitä johtui tulos 3-0 selkeillä erä lukemilla. Ei ne taso erot niiden ulkomaalaisten ja suomalaisten välillä niin valtaisat ole! Pelaajat, missä teidän kunnianhimo on?
Naisten liigassa toinen huolestuttava piirre on LP Viestin ylivoimaisuus. Kuka jaksaa seurata aktiivisesti joukkueen esiintymistä, joka on voittanut nyt 106 ottelua putkeen? No salolaiset, siihen se sitten jääkin. Salolaiset ansaitsevat täyden kunnian yivoimastaan. Siellä on tehty kovaa työtä viimeisten vuosien aikana ja mitään ei taatusti ole saatu ilmaiseksi! Myös salolainen yrityselämä on tukenut Viestiä hienolla tavalla ja mahdollistaneet heidän mahdollisuudet lähteä valloittamaan Eurooppaan. Onnea sinne! Miltähän tuntuu pelata joukkueessa joka voittaa illasta toiseen? Palkka ainakin tulee helpommalla kun ei tarvitse pelata kuin kolme erää/ilta. Tänäänkin liigan kärkijoukkueiden välikohtaamisessa Final Six turnauksen finaalissa Orivedellä LP Viesti haki hölkkä-vauhdilla 3-0 voiton HPKsta. Masentavaa on se, että se ei ollut edes tiukoilla missään vaiheessa, vaikka oli 19-13 häviöllä kolmannessa erässä. Tämän jälkeen kuitenkin lyötiin viides vaihde silmään ja kone lähti käyntiin ja saatiin Martina Konecna syöttöruutuun. Pallo lähtee tällä hetkellä Konecnan kädestä kyllä niin saatanan varmasti ja niin helvetin kovaa!
Mitä tehdä tälle ylivoimalla? Tämä onkin hankala kysymys. Eipä sille vissiin oikein mitään voi. Pitäisi tämä kysymys forwardata suoraan lentopalloliigan puheenjohtajalle Olavi Ala-Nissilälle, osaisikohan hän jotain vastata. Valitettavasti tuosta ylivoimasta tällä hetkellä kärsii pelin taso. Lisäksi maksavat katsojat eivät jaksa illasta toiseen tulla pelejä seuraamaan kun lopputulos on selvä. Tilanne on hankala myös Viestille! On äärimmäisen hankala lähteä Eurooppaan pelaamaan altavastaaja asetelmassa kun Suomessa sitä ei pääse ikinä testaamaan. Se että kauden ensimmäinen oikeasti tiukka peli tulee paikkaan jossa olisi pakko voittaa, ei ole joukkueelle helppo paikka. Jos tuosta europelistä tulee kuonoon, niin kauden kliimaksi olikin sitten jo siinä. Täytyy toivoa, että tänä vuonna Viesti nostaa suomalaisen naislentopalloilun mainetta myös Euroopassa! Täytyy myös toivoa, että Liigan muut joukkueet alkavat kiriä Viestiä eikä suunta olisi päinvastainen. Ehkä se Viestin kaataja sieltä vielä löytyy...
perjantai 27. tammikuuta 2012
Se on vain urheilua, ei sen enempää!
Real Madrid - Barcelona. Ehkäpä maailman tunnetuin vastakkain asettelu jalkapallossa, joka tunnetaan myös nimellä el classico. Se ei kuitenkaan ole enempää kuin yksi jalkapallo-ottelu. Se on molemmille joukkueille sarjamatsi siinä missä muutkin matsit. Ei tähän peliin voi lähteä mitenkää extra-latauksella tai 160 % energioilla. Se ei vaan ole mahdollista. La Ligassa ei pelaa yhtään huonoa joukkuetta. Jos joukkueen asenne ja pelimoraali ei ole 100%, ottelussa tulee turpiin on vastustaja sitten Real Madrid, Sevilla tai Athletico Madrid. Ennen ottelua urheilun henkeen kuuluu psyykkaus esim. median välitykselle. Ottelussa kuuluu pelata tosissaan. Mutta ottelun jälkeinen russuttaminen, mitä etenkin tämän el classicon jälkeen on harrastettu, on aivan turhaa!
Toimittajat, blogistit ja kannattajat voivat, ja heidän pitääkin keskustella tuomariratkaisuista sekä pelaajien ja valmentajien tekosista otteluiden jälkeen. Pelaajien ja valmentajien ei kuitenkaan kuulu tätä keskustelua liekittää! Mielestäni osoittaa ääretöntä lapsellisuutta molempien joukkueiden henkilöstön jatkuva ruikuttaminen otteluiden tapahtumista, ja etenkin esiin nousee tapaus Sergio Ramosin toisesta keltaisesta kortista. Kädet oli ylhäällä ja kyynärpää osuu naamaan. (piste) Tuomarin näkemys tilanteesta oli keltainen kortti. Tämä "on game decision" ei tule muuttumaan vaikka Jose Mourinho on tavoilleen uskollisena itkemässä kaikkea maan ja taivaan ja avaruuden väliltä. Luuletko todella että valittaminen muuttaa tuomion johonkin suuntaan? NO EI VITUSSA MUUTA!
Tämä tilanne on vain yksi esimerkki monista. Pelaajien olisi ymmärrettävä, että psyykkaus ennen peliä on täysin hyväksyttävää ja kun kentälle mennään niin täysiä kuuluukin pelata. Mutta kun ottelun jälkeen pilli soi ja kätellään vastustajaa niin kuuluu onnitella enemmän maaleja tehnyttä joukkuetta voitosta. On aivan turha muutaman päivän jälkeen alkaa ruikuttamaan keltaisista korteista tai siitä kuinka vastustaja oli ilkeä. Pelaajat ja valmentajat tietävät kuitenkin sen, että jalkapallossakin eniten maaleja tehnyt joukkue ottelun voittaa ja se siitä. Tämän jälkeen katse tulee suunnata tuleviin haasteisiin!
Loppuunmyynti, kaikki -50% Tammikuun loppuun asti!
Toimiston pöytä 30€, nostaako joku tarjousta? Sihteeri 1460€, myydään eniten tarjoavalle! Eteisen vähän käytetty Ilves matto 35 euroa, pientä laittoa! Loukkaantunut puolustaja, myydään tarjouskilpailun perusteella!
Tältä kuulosti meno tänään Takojankadulla Ilveksen toimistolla. Kaikki myydään mikä irti lähtee. Tai tältä villeimmät puheet mediassa saivat asian kuulostamaan. Ei, Ilves ei ole menossa konkurssiin, Ilves ei ole myöskään taloudellisessa ahdingossa, vaan tämä on merkki eteenpäin menemisestä! Oikeastaan ensimmäinen askel, jonka urheilutoimenjohtajamme on tällä kaudella tehnyt. Tokihan se kuulostaa järkyttävältä, että parhaimpia pelaajia aletaan tässä kohtaa kautta, ja tällä sarjasijoitukselle huutokauppaamaan muualle, mutta todellisuus on, että jotain on tehtävä!
Tänään kentällä Jaffalla nähtiin luomu-Ilves. 18/19sta pelaajasta jotka kentällä olivat, olivat jollain tavalla Ilvesläisen kiekkokoulun kasvatteja. Vastassa oli Hjalliksen fyffellä kasatut jokerit, ennakkoarviot Ilves fanien keskuudessa ottelun lopputuloksesta olivat kaikkea väliltä 6-0 - 100-0, mutta toisin kävi! Nähtiin taisteleva, logolle pelaava joukkue, joka ei antanut periksi vaikka pitkään huonolta näyttikin. Huomion arvoista on tässäkin pelissä se miten tuomari koitti pelin jälleen kerran varastaa. Onneksi tänään huonot vihellykset meni aika tasan ja Ilveskin väänsi ennätykselliset kolme YV maalia! Suoritus, jonka pojat tänään esitti ansaitsee nousta uutisotsikoissa yli tämän päivän farssien, sillä tämä esitys osoittaa että Hakametsässä voidaan huokaista ja todeta että eihän se mestis sieltä vastaan tule, vaikka tänään sitä jo uhkakuvissa esiteltiinkin. Tänään Ilveksen ykkös,- ja kakkoskentissä pelasi seitsemän(/10) 90-luvulla syntynyttä pelaajaa, jonkin asteinen ennätys tämäkin varmasti SM-liiga tasolla.
Tämä kausi on opettanut Ilveksen kasvateille niin paljon, että ensi kaudeksi kun saadaan muutama hyvä täsmävahvistus omien kasvattien sekaan niin Ilves on takaisin vahvasti taistelemassa pudotuspelipaikasta! Kannattamaansa seuraa on äärimmäisen helppo arvostella, kuten Ilves fanit tänään forumeilla. Tämäkin on täysin ymmärrettävää ja itsekin siihen helposti syyllistyy, mutta täytyy myös muistaa, että kauden alussa asetettiin nuorien pelaajien kasvattaminen ykköstavoitteeksi. Nyt siitä maksetaan hintaa, joka vuoden tai muutaman vuoden päästä alkaa tuomaan tulosta niin taloudellisessa mielessä, joten faneille kärsivällisyyttä. Ilves tulee vielä vahvempia, kovempana ja sinnikkäämpänä kuin koskaan ennen 2000-luvulla!
torstai 26. tammikuuta 2012
Hyvä peli --> Varma häviö!
Raipe on tällä kaudella kiehunut tuomareille, ja syystäkin!Kausi meni sitten taisteluksi liigassa säilymisestä. Seppo Hiitelä on alkanut kuitenkin tekemään jotain!! Sitä onkin koko kausi odotettu. Tai no, nostihan hän jo lokakuun lopussa joukkueen päävalmentajaksi! Valitettavasti nämä nykyiset teotkin ovat aivan yhtä riemukkaita. Ilveksen uusi urheilullinen strategia on näemmä harvoista kovan luokan pelaajista luopuminen, toisin kuin niiden hankkiminen, mitä Hiitelä on faneille lupaillut koko kuluvan vuoden ajan. Tilalle ei ole saatu ketään. Tämän kaltainen lupailu ja aikaansaamattomuus on törkeää paitsi joukkuetta kohtaan, niin myös faneja kohtaan. Ilveksen fanit ovat uskollisia. Tohdin jopa väittää että koko liigan uskollisimpia. Tämän todistaa se, että vaikka joukkue rämpii liigan viimeisellä sijalle halliin on edelleen tunkua noin 5000 katsojan voimin illasta toiseen. Joka peli-ilta siis noin 5 % tamperelaisista tulee Hakametsään. Nyt kuitenkin väellä alkaa olemaan mitta niin sanotusti täynnä Sepon "hankintoihin". Ehkäpä Hiitelä on liian kiireinen valmentaessaan joukkuetta, ettei ehdi hankintoja tarkastelemaan. Aina hän kuitenkin toteaa medialle, että teemme parhaamme ja, että hyvien pelaajien löytäminen on vaikeata. No totta helvetissä se on vaikeaa, ainakin jos valmentaa ja pyörittää urheiluvälinekauppaa siinä sivussa. Kummasti kuitenkin muut joukkueet siinä onnistuvat. Jos tämä, ettei mitään ole saatu aikaiseksi, todella on Hiitelän "parasta", niin mielestäni Sepon tulisi vetää omat johtopäätökset osaamisensa tasosta. Hän itse on koko kauden uhonnut kantavansa vastuun urheilullisesta menestyksestä. Todellisuudessa urheilullinen menestys on ollut paskaa, hänen ainoa ratkaisunsa oli nostaa itsensä valmentajaksi juuri sillä hetkellä kun oli saatu peli haltuun ja sekoittaa se uudestaan. Seppo Hiitelä on hieno ja jalo mies, jolla on Kiinan kokoinen Ilves-sydän, mutta nyt, Ilveksen parhaaksi, Sepon on kannettava vastuu ja erottava toimestaan!
Mitä itse peliin tulee, niin tämän viikon kotimatsit sekä Lukkoa, että Tapparaa vastaan olivat kuin koko kausi lyhytelokuvana. Ilves hallitsi molempien otteluiden tapahtumia selkeästi ottelujen alkuja lukuunottamatta, mutta vastustajan ensimmäisen maalin jälkeen mentiinkin sitten oikeastaan pelkästään toiseen suuntaan. Tilastoin otteluita ja laskeskelin, että hyvät maalinteko tilanteet menivät Ilvekselle noin 40-10. Samaan aikaan maalit otteluissa menivät vastustajalle 2-7. Maalintekotehokkuudessa on siis aivan päätön ero. Enää ongelmana ei ole edes se, ettei päästä sinne vaara-alueelle, vaan se, ettei sitä kiekkoa saada saatana vieköön edes tyhjään maaliin. Joko se menee ohi, tolppaan, vastustajan puolustajan polveen, maalivahdin räpsään tai sitten ei edes osuta kiekkoon ollenkaan. Toisaalta omassa päässä vastustajan mailat maalinedessä jäävät kyllä aivan vapaiksi jatkuvalla syötöllä. Lisäksi molempiin peleihin vielä Ilveksen maalivahdeilta aivan hirvittävät mokat joilla yksi maali lahjotettiin. Tänään esimerkiksi Wiikman onnistui mailan päällään kirjaimellisesti imuroimaan kolme metriä ohi menevän, vaarattoman, heiton maalin aivan käsittämättömällä tavalla. Välillä tuntuukin että Ilves onnistuu tekemään maaleja omiin jopa enemmän kuin sinne toiseen päähän. Toinen hassu statistiikka, mikä on toteutunut etenkin joulun jälkeen on se, millaisen pelin jälkeen Ilves on pisteitä napsinut. Käytännössä aina kun peli on ollut hyvää ei pisteitä ole tullut ja aina taas kun pelaamisen taso on ollut heikko niin on tullut jopa niitä kolmen pisteen voittoja.
Edelleen Ilves pelaajilla on kaukalossa äärettömän hyvä liike. Karvaus peli toimii tehokkaasti ja siitä saadaan luotoa melkeinpä vaarallisimmat tilanteet. Ilves saa paljon lyötyä painetta vastustajan alueelle ja rakentaa lähes tulkoon joka pelissä hienoja pitkiä kieputuksia vastustajan maalin ympärillä. Tähän koko Ilveksen peli filosofia perustuukin! Sitä kautta uuvutetaan myös vastustajan jalka ja saadaan heidät rikkomaan. Samaan aikaan Ilves pelaa liigan ylivoimaisesti kurinalaisinta kiekkoa. jäähyjä vältetään viimeiseen saakka ja niitä ei tule paljoa. Tällä ajatukselle siis Ilves pääsee pelaamaan paljon ylivoimaa ja tehokkaalla ylivoimalla pelejä tulisi voittaa. Tässä on kuitenkin kaksi ongelmaa:
1) Ilveksen ylivoima on ollut täysin luokatonta. Tänään pelatussa Tappara pelissä Ilves teki ensimmäisen ylivoimamaalinsa sitten 5.1.2012 pelatun HPK pelin. Välii n mahtui sellaiset 74 minuuttia ylivoima-aikaa, josta osa jopa 5-3 ylivoimaa! Onkohan tämä jonkin sortin ennätys. 74 minuutin päiväunetkin ovat hemmetin pitkä aika, puhumattakaan siitä että joudut pelaamaan alivoimaa sen samaisen 74 minuuttia. Tässä näen suurimman syyn olevan valmennuksellinen. Touhussa ei vain yksinekertaisesti ole mitään järkeä. Haetaan älyttömän vaikeita poikkisyöttöjä neliön läpi, jotka onnistuvat Ilves pomput mukaan laskettuina sen 1/74min YVtä. Tällä ei kauhean korkealla tilastoissa hiivitä. Myös kiekon ylöstuonti on ylivoimalla täysin mahdoton tehtävä, vaikeaa se on myös täyskentällisin, mutta kuten sanoin, niin ylivoimalla täysi mahdottomuus. Omissa on kyllä soinut lahjakkaasti! Kun kiekkoa tarpeeksi kauan pyöritetään alueella ilman toimittamista maalille, niin vastustaja pääsee iholle. Tämän jälkeen kiekkoa toimitetaan pakille epätoivoisella syötöllä, jota Mara koittaa viivalla ottaa kiinni, kiekko kuitenkin pomppii lavan yli, tai ali, ja kaveri onkin yksin läpi ja kiekko häkkiin. Toinen skenaario on poikittaissyötön katkaisu ja siitä YV-hyökkäys ja taas soi!
2) SM-liigan surkeaakin surkeammat tuomarit! Jos Ilves jo pelillisestikin on usein ollut viimeiseen erään tullessa jäljessä, niin viimeistään vastustajan voiton on taannut housuun paskovat tuomarit. Syy minkä takia Ilves kärsii tuomareista enemmän kuin muut on pelitapa. Kuten jo yllä totesin Ilves hyvin liikkuvana joukkueena aiheuttaa vastustajalle paljon rikkeitä ja toisaalta pelaa itse äärimmäisen kurinalaisesti. Juhani Tamminen aikoinaan liigakarsinnan yhteydessä meuhkasi jostain saakelin jäähytasapainoista, niin nyt sinne tuomarien pääkoppaan on mennyt käsitys, että molempien joukkueiden kuuluu ottelussa saada yhtä paljon jäähyjä. No eihän sen näin kuulu mennä! Jäähyjä pitää antaa silloin kun kentällä tapahtuu rike. Tämä viikko toimii tästäkin väittämästä malli esimerkkinä. Väitän, että Ilves ei tehnyt Lukko ottelussa yhtään ottelun linjan mukaista jäähyyn oikeuttavaa rikettä. Niitä kuitenkin kolme sieltä kaivettiin ottelun viimeiselle 10 minuutille. Varsinkin kaksi viimeistä, jotka tulivat viimeiseen kolmeen minuuttiin ryöstivät Ilvekseltä mahdollisuuden taistella pisteistä. Tämä on väärin joukkuetta kohtaan ja katsojan näkökulmasta vituttaa myöskin kun hyvä jääkiekko peli pilataan tuomareiden toimesta. Sama tapahtui jälleen tänään. Ilves pyöritti noin minuutin kolmannen erän puolessa välissä ylivoimaansa Tapparan alueella ja yhtäkkiä pilli soi. Masi Marjamäki sai 2 min jäähyn kampituksesta vaikka Marjamäki ei millään ruuminosallaan tai varusteellaan edes koskenut Tapparan kaatuvaan pelaajaan. Siinä oli Ilveksen paikat nousta peliin mukaan, jonka tuomarit taas kerran veivät.
keskiviikko 25. tammikuuta 2012
Jaakko hiljenee hetkeksi!
Tämän ja eilisen päivän aikana on tapahtanut hirveästi mielenkiintoisia asioita urheilumaailmassa. Ilves ja HPK valitsivat ensi kauden päävalmentajansa, Sampo sai osan menetetyistä pisteistään takaisin ja Namika Lahti on taas menossa konkurssiin. Näitä kaikkia asioita tulen varmaan jälkikäteen jonkin verran käsittelemään, mutta kun päälle napsahti tämmöinen mukava 40 asteen kuumetauti, vielä kaikkien rintalastan murtumien ja reaktiivisten niveltulehdusten päälle niin kivut ovat vain nyt yksinkertaisesti niin kovat, että kirjoitaamiseen ei jaksa keskittyä sen vaatimalla tarmokkuudella. Kyllä suunnattomasti vituttaa tämä saatananmoinen jatkuva sairastelu, mutta minkäs teet. Aina kun luulee, että taudit hieman talttuu niin eikös sieltä napsahda sitten jotain uutta vaivaa!
sunnuntai 22. tammikuuta 2012
Hämeenlinnalainen jääkiekko täydessä kriisissä!
Vuonna 2006 Hämeenlinnassa eletään iloisia hetkiä. Joukkue on juuri voittanut mestaruuden nykyisen maajoukkueluotsin Jukka Jalosen opein.
Palataan kuitenkin tähän päivään. Tammikuun 22. päivä ja hämeenlinnalaiset urheilun ystävät saavat lukea rajua tekstiä. Harri Rindell on saanut potkut, joista tieto Rindellille tuli äänestysreissulla Helsingissä. Monet Iltapäivälehdet hekumoivat uutisoinnillaan sitä, miten Rindell oletti puhelun olevan tiedon uusista vahvistuksista, mutta toisin kävi. Eipä niitä vahvistuksia paljoa ostella jos kassakone on kertakaikkisen tyhjä!(terkut Tampereelta) Pallokerhon toimistolla ei siis ollut enää tehtävissä muuta vaihtoehtoa kuin antaa potkut Rindellille ja nostaa mies oman seuran listoilta tilalle. Ymmärrettävä ratkaisu sinänsä, mutta siltikin niin epäoikeudenmukainen!
Rindell sai luotsattavakseen sen valitettavan kuuluisan uppoavan laivan pari vuotta takaperin. Hämeenlinnassa oli alla menestyksen vuodet ja mikään muu ei kelvannut kuin mitalit. Seura, eikä etenkään sen fanit nähneet mitään muuta kuin mitalit ja valitettavasti rajallisista resursseista kärsivälle seuralle tämän kaavan nouduttaminen ei oikein ole aina hyvä resepti. (Terkut Tamperelaisesta jalkapallosta) Rindell tuli uppoavaan laivaan, piti sen pinnalla kaksi vuotta, mutta jos pohjassa on niin valtava reikä kuin HPK:n tapauksessa valitettava tosiasia on, että uppoavaa laivaa on mahdoton pelastaa. Kiitokseksi tästä uppoamistaistelusta sai Rindell potkut HPKn herra isoherralta Risto Korpelalta vaalipäivänä.
Valitettava tosiasia on, että joukkueurheilussa joukkue on juuri niin heikko kuin joukkueen heikoin lenkki. HPKn tapauksessa heikoin lenkki jo pitkään oli Alex Leavitt, jota pelaaminen Ritaripaidassa ei kiinnostanut pätkän vertaa. Miksipä kiinnostaisi, kun peliesityksistä huolimatta tilille napsahtaa se 12 000 euroa kuukaudessa? Jos ei pelaaminen kiinnosta, ei siitä mitään tule vaikka koulutus olisikin University of Wisconsinista :) Ei siinä paljoa ole Rindellillä mahdollisuuksia kun käteen annetaan uppoava laiva ja täysin väärin rakennettu joukkue. Jotenkin tuntuu, ettei Rindellille ole edes annettu mahdollisuuksia rakentaa joukkuettaan itse ja omanlaisekseen.
Se, minkä takia HPK tai SaiPa karsii Ilveksen sijasta tänä vuonna on joukkueen kasaaminen. Ilves sydämiset pelaajat eivät halua karsintaan. Alex Leavitt ei piittaa vaikka joutuisu karsimaan, sillä palkka tilillä juoksee silti. Kiitokset tästä Seppo Hiitelälle!
perjantai 20. tammikuuta 2012
Samaa housuun paskomista illasta toiseen!
Otsikolla viitataan sekä Ilveksen pelaamiseen, että tuomaritoimintaan. Olen kyllä todella pettynyt Ilveksen peli-ilmeeseen tänään. 2-0 tilanteeseen saakka Ilves oli kyllä pelaamisensa kanssa niin hukassa kuin olla voi. Yhtäkkiä kuitenkin kun pelaamaan täytyi ryhtyä niin peli alkoi näyttämään sille joulun jälkeiselle Ilvekselle, ehkä sieltä vielä vaihdetta löydetään, toivottavasti. Harmi vain että lopusta teki sitten selvän Tapparan maalivahti Metsola, Hakametsän maalien tällä kaudella ärsyttävääkin ärsyttävämmät tolpat, sekä tuomarikaksikko Levonen-Boman.
Alku oli tasaista taistelua, jossa näki ottelun tärkeyden. Tämän jälkeen Jokipakan huono-onnisen jäähyn jälkeen Tappara sai kuitenkin pelin otteen itselleen ja vei muutamaan otteeseen Ilvestä aikalailla kuin sitä kuuluisaa litran mittaa. Tosin hattua täytyy nostaa Ilveksen puolustuspelaamiselle. Tänään ei ollut niitä miehiä vapaana siinä maalinedessä niinkuin eilen oli. Viisikkopuolustaminen toimi hyvin ja myös lukuisista jäähyistä selvittiin todella helpolla. Vaikka Tappara selkeästi peliä vei, ei sinänsä vaarallisia maalintekopaikkoja ollut juurikaan. Ilves sai ensimmäisessä erässä ylivoimaisesti vaarallisimman maalintekotilanteen kun Tukholman lahja Ilves kiekolle Michael Keränen kiersi Metsolan niin sanotusti kahveelle ja sitten tyhjään maaliin suunnattu löysä laukaus menee suoraan mulkku-Kaijomaan lapaan, joka jostain löytää itsensä maalinsuulle pelastamaan varmalta näyttäneen maalin.
Toinen erä alkaa. Ilves voittaa aloituksen 100-0 ja lähtee rakentamaan hyökkäystään, mutta yhtäkkiä tuomarin pilli soi. Aloitus uusitaan jostain Jumalan syystä, Tappara tuo kiekon alueella ja Saravo kilauttaa 1-0 yläputken alle. Tappara jatkaa erän kuluessa hyvää virettään ja 2-0 maali on lähellä useamman kerran. Lopulta se syntyy sitten sellaisten onnen pomppujen kautta, mutta ansaitusti, kun kiekko pomppii osto-Ahtolan lapaan maalin kulmalla ja Ahtola saa nostaa kiekon tyhjään maaliin. Tämän maalin jälkeen Ilves herää perjantai-iltaan mukaan ja loppu mennäänkin sitten aivan yhtä maalia. Jesse Niinimäen komeiden kikkojen jälkeen Ilves kaventaa 2-1 ja pyöritys jatkuu heti ketjun seuraavassa vaihdossa kun Mark Lee kiertää maalin takaa koko kentän ja laukoo tolppaan niin kovaa että Hakametsässä maaliraudat kolisee vieläkin. Toisen erän lopussa Ilves taikoo hyvän paineen, mutta valitettavasti tasoitusta ei synny.
Kolmannessa erässä Ilves lähtee siitä mihin toisessa erässä jäi. Heti ensimmäisissä vaihdoissa Ilves luo painetta ja vaarallisia tilanteita, mutta Metsola nappaa paljon tärkeitä koppeja. Erän puolivälissä Ilves saa vihdoin kunnon ylivoimamahdollisuuden ja ylivoima pyöriikin nätisti kentän Rajala-Lee-Niinimäki voimin vaarallisiin maalipaikkoihin. Aivan ylivoiman loppuhetkillä Niinimäelle tulee poikkisyöttö, jonka Jesse laukoo myös tolppaan niin kovaa että siellä vieläkin molemmat maalit tärisee. Tästä seuraa vaaraton vastahyökkäys Tapparalle jossa Joonas Rask kirjaimellisesti "hipaisee" Tapparan pelaajaa vasemmalle persposkelle mailallaan. Jaba Levonen kuitenkin seuraa tilanteen suoraan takaa, ja jostain Jumalan syystä nostaa kätensä pystyyn! Seuraa Tapparan erän ainoa ylivoima ja ainoa paikka josta Jerry Ahtola komean suorituksen jälkeen laittaa kiekon maaliin. Hyvää yötä, God natt på Svenska. Koko pelin ajan tuomarit sallivat kovan pelaamiseen, eikä mitään pikkumaisuuksia vihellettyä. Jostain syystä kuitenkin Levonen päätti antaa Raskille aivan käsittämättömän jäähyn ja käytännössä ratkaista pelin. On se varmaan helvetin hienoo, että Jari ja Antti voi cruisalla autollansa takaisin Poriin naureskellen, että päästiinhän tämäkin matsi ratkaisemaan. Kiitokset siitä! Lopussa Ilves jatkaa hyvää painetta, mutta tänään ei vaan mene. Lopputulos siis 3-1.
Tämä ei valitettavasti ollut kuitenkaan päivän surkein uutinen SM-liigan toimesta. Tänään kurinpitäjä määräsi Bluesin Jari Sailion kahden ottelun pelikieltoon päähän kohdistuneesta taklauksesta. Tuomio oli kova ja täysin oikea. Sailio taklasi suoraan päähän Jarkko Ruutua, tosin tilanne oli suoraan myös pelillinen ja sinänsä teko tapahtui "heat of passion" eli täysin peliinkuuluva tilanne.
Kaikki odottivat siis, että Kalle Kaijomaata rangaistaan eilisestä taklauksestaan vähintään saman verran. Tapparakin oli tilanteesta niin varma, ettei edes asettanut Kaijomaata pelaavaan kokoonpanoon vaan laittoi hänen tilalleen 16-vuotiaan Atte Mäkisen, sillä oli täysin päivän selvää, että Kaijomaa saa törkeästi teostaan tuntuvan rangaistuksen. Mutta miten kävikään. Arpakone Liusjärvi (Oikeustieteiden maisteri, en tiedä millä avoin kun ei päässä liiku järjen hiventäkään.) päättikin olla rankaisematta tätä törkeää, vastustajan vahingoittamistarkoituksessa tehtyä tekoa. Näin meillä täällä SM-liigassa!
Mielestäni Sailion taklaus oli vielä ymmärrettävä siinä määrin, että se tapahtui täysin peliin liittyvässä tilanteessa. Kaijomaan taklaus oli täysin pelin ulkopuolinen törkeän tahallinen taklaus jossa oikein vielä lyötiin Masi Marjamäkeä kyynärpäällä päähän. Tilanne myös tapahtui täysin pelin ratkettua joten Tapparaa ei törkeydestä sitten rangaistu oikeastaan millään tavalla. Oli se kiva kuitenkin, että Raskia ja Ilvestä tänään rangaistiin ottelun häviämisellä siitä pienestä taputuksesta perseeseen. Kiitos taas niin oikeudenmukaiselle SM-liigalle. Toimintanne on helvetin hienoa!
Alku oli tasaista taistelua, jossa näki ottelun tärkeyden. Tämän jälkeen Jokipakan huono-onnisen jäähyn jälkeen Tappara sai kuitenkin pelin otteen itselleen ja vei muutamaan otteeseen Ilvestä aikalailla kuin sitä kuuluisaa litran mittaa. Tosin hattua täytyy nostaa Ilveksen puolustuspelaamiselle. Tänään ei ollut niitä miehiä vapaana siinä maalinedessä niinkuin eilen oli. Viisikkopuolustaminen toimi hyvin ja myös lukuisista jäähyistä selvittiin todella helpolla. Vaikka Tappara selkeästi peliä vei, ei sinänsä vaarallisia maalintekopaikkoja ollut juurikaan. Ilves sai ensimmäisessä erässä ylivoimaisesti vaarallisimman maalintekotilanteen kun Tukholman lahja Ilves kiekolle Michael Keränen kiersi Metsolan niin sanotusti kahveelle ja sitten tyhjään maaliin suunnattu löysä laukaus menee suoraan mulkku-Kaijomaan lapaan, joka jostain löytää itsensä maalinsuulle pelastamaan varmalta näyttäneen maalin.
Toinen erä alkaa. Ilves voittaa aloituksen 100-0 ja lähtee rakentamaan hyökkäystään, mutta yhtäkkiä tuomarin pilli soi. Aloitus uusitaan jostain Jumalan syystä, Tappara tuo kiekon alueella ja Saravo kilauttaa 1-0 yläputken alle. Tappara jatkaa erän kuluessa hyvää virettään ja 2-0 maali on lähellä useamman kerran. Lopulta se syntyy sitten sellaisten onnen pomppujen kautta, mutta ansaitusti, kun kiekko pomppii osto-Ahtolan lapaan maalin kulmalla ja Ahtola saa nostaa kiekon tyhjään maaliin. Tämän maalin jälkeen Ilves herää perjantai-iltaan mukaan ja loppu mennäänkin sitten aivan yhtä maalia. Jesse Niinimäen komeiden kikkojen jälkeen Ilves kaventaa 2-1 ja pyöritys jatkuu heti ketjun seuraavassa vaihdossa kun Mark Lee kiertää maalin takaa koko kentän ja laukoo tolppaan niin kovaa että Hakametsässä maaliraudat kolisee vieläkin. Toisen erän lopussa Ilves taikoo hyvän paineen, mutta valitettavasti tasoitusta ei synny.
Kolmannessa erässä Ilves lähtee siitä mihin toisessa erässä jäi. Heti ensimmäisissä vaihdoissa Ilves luo painetta ja vaarallisia tilanteita, mutta Metsola nappaa paljon tärkeitä koppeja. Erän puolivälissä Ilves saa vihdoin kunnon ylivoimamahdollisuuden ja ylivoima pyöriikin nätisti kentän Rajala-Lee-Niinimäki voimin vaarallisiin maalipaikkoihin. Aivan ylivoiman loppuhetkillä Niinimäelle tulee poikkisyöttö, jonka Jesse laukoo myös tolppaan niin kovaa että siellä vieläkin molemmat maalit tärisee. Tästä seuraa vaaraton vastahyökkäys Tapparalle jossa Joonas Rask kirjaimellisesti "hipaisee" Tapparan pelaajaa vasemmalle persposkelle mailallaan. Jaba Levonen kuitenkin seuraa tilanteen suoraan takaa, ja jostain Jumalan syystä nostaa kätensä pystyyn! Seuraa Tapparan erän ainoa ylivoima ja ainoa paikka josta Jerry Ahtola komean suorituksen jälkeen laittaa kiekon maaliin. Hyvää yötä, God natt på Svenska. Koko pelin ajan tuomarit sallivat kovan pelaamiseen, eikä mitään pikkumaisuuksia vihellettyä. Jostain syystä kuitenkin Levonen päätti antaa Raskille aivan käsittämättömän jäähyn ja käytännössä ratkaista pelin. On se varmaan helvetin hienoo, että Jari ja Antti voi cruisalla autollansa takaisin Poriin naureskellen, että päästiinhän tämäkin matsi ratkaisemaan. Kiitokset siitä! Lopussa Ilves jatkaa hyvää painetta, mutta tänään ei vaan mene. Lopputulos siis 3-1.
Tämä ei valitettavasti ollut kuitenkaan päivän surkein uutinen SM-liigan toimesta. Tänään kurinpitäjä määräsi Bluesin Jari Sailion kahden ottelun pelikieltoon päähän kohdistuneesta taklauksesta. Tuomio oli kova ja täysin oikea. Sailio taklasi suoraan päähän Jarkko Ruutua, tosin tilanne oli suoraan myös pelillinen ja sinänsä teko tapahtui "heat of passion" eli täysin peliinkuuluva tilanne.
Kaikki odottivat siis, että Kalle Kaijomaata rangaistaan eilisestä taklauksestaan vähintään saman verran. Tapparakin oli tilanteesta niin varma, ettei edes asettanut Kaijomaata pelaavaan kokoonpanoon vaan laittoi hänen tilalleen 16-vuotiaan Atte Mäkisen, sillä oli täysin päivän selvää, että Kaijomaa saa törkeästi teostaan tuntuvan rangaistuksen. Mutta miten kävikään. Arpakone Liusjärvi (Oikeustieteiden maisteri, en tiedä millä avoin kun ei päässä liiku järjen hiventäkään.) päättikin olla rankaisematta tätä törkeää, vastustajan vahingoittamistarkoituksessa tehtyä tekoa. Näin meillä täällä SM-liigassa!
Mielestäni Sailion taklaus oli vielä ymmärrettävä siinä määrin, että se tapahtui täysin peliin liittyvässä tilanteessa. Kaijomaan taklaus oli täysin pelin ulkopuolinen törkeän tahallinen taklaus jossa oikein vielä lyötiin Masi Marjamäkeä kyynärpäällä päähän. Tilanne myös tapahtui täysin pelin ratkettua joten Tapparaa ei törkeydestä sitten rangaistu oikeastaan millään tavalla. Oli se kiva kuitenkin, että Raskia ja Ilvestä tänään rangaistiin ottelun häviämisellä siitä pienestä taputuksesta perseeseen. Kiitos taas niin oikeudenmukaiselle SM-liigalle. Toimintanne on helvetin hienoa!
torstai 19. tammikuuta 2012
Häpeä Tappara!
Pakkovoitto napsahti. Paljon muuta hyvää pelistä ei sitten käteen jäänytkään. Paitsi tietenkin maalinteko toimi tällä kertaa. Se on kyllä jännä juttu miten tuntuu siltä, että aina kun peliä viedään niin turpiin tulee ja sitten taas kun ollaan välillä pahastikin hukassa niin saadaan ne maalit leivottua. No nykyjääkiekossa hyvin puolustavalle ja ryhmittyneellä joukkueelle on todellisuudessa äärimmäisen vaikea tehdä maaleja.
Ottelu oli kaiken kaikkiaan siisti. Tuomarit olivat kyllä etenkin toisessa erässä välillä aivan tuuliajalla Tapparan pelaajien jatkuvan epäurheilijamaisen filmaamisen vuoksi. Tämä oli kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä noin kolme minuuttia ennen pelin loppua tapahtui. Kalle Kaijomaa keskialueella täysin luistelu tilanteessa taklaa suoraan Masi Marjamäkeä kasvoihin kyynärpäällään. Sattumoisin taklaaja oli Risto Dufvan luottomies Kalle Kaijomaa. Kaveruksethan ovat olleet jo Jukureista asti samassa joukkueessa. Surullista tilanteessa on se, ettei ole kahta sanaa siitä etteikö Risto Dufva olisi KÄSKYTTÄNYT Kaijomaata taklaamaan Masi Marjamäkeä. Yllättäen niitin kohteeksi joutui juuri Marjamäki, joka on tällä hetkellä luultavasti Ilveksen paras ja kuumin pelaaja, ja jonka temperemantti on tunnetusti voimakas. Se on taktikointia jos vastustaja haastaa pelaajan esimerkiksi tappeluun tai muuten kuumentaa toista pelaajaa, mutta jos kaveri taklaa suoraan kyynerpäällä vauhdista nassuun ei kyseessä ole mikään muu kuin vastustajan pelaajan vahingoittamisyritys. Taklauksen jälkeen Kaijomaa vielä alkaa itkemään ja pitämään naamaansa jostain kumman syystä vaikkei siihen edes mikään osunut. Tällaista raukkamaisuutta voi kuvitella näkevänsä vain Risto Dufvan ja Tapparan peleissä. Yksi hatun noston arvoinen suoritus oli tuomareilta se, että Kaijomaa tilanteesta todella laitettiin suihkuun vaikkei Marjamäki jäänytkään Tappara tyylillä maahan itkemään elämän kovuutta. Nyt täytyy vain todella toivoa, että SM-liigan kurinpitäjä olisi tilanteen suhteen hereillä ja langettaisi teoista kuuluvat rangaistukset.
Ottelu oli kaiken kaikkiaan siisti. Tuomarit olivat kyllä etenkin toisessa erässä välillä aivan tuuliajalla Tapparan pelaajien jatkuvan epäurheilijamaisen filmaamisen vuoksi. Tämä oli kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä noin kolme minuuttia ennen pelin loppua tapahtui. Kalle Kaijomaa keskialueella täysin luistelu tilanteessa taklaa suoraan Masi Marjamäkeä kasvoihin kyynärpäällään. Sattumoisin taklaaja oli Risto Dufvan luottomies Kalle Kaijomaa. Kaveruksethan ovat olleet jo Jukureista asti samassa joukkueessa. Surullista tilanteessa on se, ettei ole kahta sanaa siitä etteikö Risto Dufva olisi KÄSKYTTÄNYT Kaijomaata taklaamaan Masi Marjamäkeä. Yllättäen niitin kohteeksi joutui juuri Marjamäki, joka on tällä hetkellä luultavasti Ilveksen paras ja kuumin pelaaja, ja jonka temperemantti on tunnetusti voimakas. Se on taktikointia jos vastustaja haastaa pelaajan esimerkiksi tappeluun tai muuten kuumentaa toista pelaajaa, mutta jos kaveri taklaa suoraan kyynerpäällä vauhdista nassuun ei kyseessä ole mikään muu kuin vastustajan pelaajan vahingoittamisyritys. Taklauksen jälkeen Kaijomaa vielä alkaa itkemään ja pitämään naamaansa jostain kumman syystä vaikkei siihen edes mikään osunut. Tällaista raukkamaisuutta voi kuvitella näkevänsä vain Risto Dufvan ja Tapparan peleissä. Yksi hatun noston arvoinen suoritus oli tuomareilta se, että Kaijomaa tilanteesta todella laitettiin suihkuun vaikkei Marjamäki jäänytkään Tappara tyylillä maahan itkemään elämän kovuutta. Nyt täytyy vain todella toivoa, että SM-liigan kurinpitäjä olisi tilanteen suhteen hereillä ja langettaisi teoista kuuluvat rangaistukset.
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
Jarkko Ruutu
Jarkko Ruutu on mulkku, vittumainen ja raivostuttava tempauksineen. Mutta siitä huolimatta jääkiekon säännöt pitäisi olla kaikille pelaajille samat. Aina kun Jarkko Ruutu taklaa tai tekee jonkun jäynän kentällä on tuomiot hänelle kolme kertaa ankarammat kuin kenellekkään muulle pelaajalle. Toisaalta tänään taas illan Jokerit-Blues ottelussa oli aivan tyyppillinen esimerkki siitä, miten Jarkku Ruutua rikkova pelaaja selviää ehdottomasta tuomiosta ehdollisena, tai tässä tapauksessa jopa päiväsakoilla. Sailio taklaa NIIN SUORAAN PÄÄHÄN KUIN PÄÄHÄN VOI JÄÄKIEKOSSA TAKLATA. Tuloksena kaksi minuuttinen väkivaltaisuudesta. Tuomareita ei pelasta tässä tapauksessa edes se että Ruutu olisi ollut kiekotan, tai että tuomarit olisivat seuranneet muualla olevia tapahtumia. Mielestäni kumpikin ottelun oikeudenjakajista näkee videon perusteella suoraan taklaustilanteen ja vaikka Väänänen käy tilanteesta samointein huomauttamassa, ei tuomio kovene. Toisaalta kun kattoo ketkä kaksi ottelua oli viheltämässä niin eipä se järin suuri yllätys ollut, että tuomio meni aivan vihkoon. Tässä nähdään taas se, että Ruudun olisi pitänyt jäädä itkemään jään pintaan, jotta pelaaja olisi lentänyt katsomon puolelle. Hienoa toimintaa SM-liiga! Jälleen kerran.
nimim. Miten pitkään tää show jatkuu?
tiistai 17. tammikuuta 2012
Mitä yhteistä on Legal Writingin tehtävillä, Kaisa Mäkäräisen ammunnalla ja Ilveksen maalinteolla?
Mikään yllä olevista ei onnistu, ja kaikki tuottavat minulle harmaita hiuksia.
Niinhän siinä sitten kävi, kuten tässä kaupungissa niin, niin monta kertaa aikaisemminkin. Olin sopinut tapaamisen kello 15:02 Tallinnan ylivoimaisesti parhaaseen sushi-mestaan Silkkiin. Tavoilleni epäuskollisesti saavuin paikalle myöhässä, mutta tavoille uskollisena päivän sosialisoituminen ei loppunutkaan sushin syömiseen, kuten minun game plan sanoi, vaan siitähän ilta sitten jatkuikin Reval Cafeeseen ja Dublineriin ja Must Puudeliin ja Shisoon(?? Aloin olemaan jo niin jurrissa, että paikan nimi meni hieman ohi) ja aina niin rakkaaseen shottibaari Shootersiin. Yhteensä siis yli 12 tunnin verran eri ravintoiloissa ja juottoloissa istuskelua. Koko ilta oli alun perin tarkoitus viettää niinkin mukavan ajanvietteen parissa kuin siivoamisen (koska mun luokse on muuttamassa maailman siivousfriikein ihminen alivuokralaiseksi kuukauden ajaksi ;)) ja Legal Writingin lopputyön parissa (jota tässä nyt olen pyrkinit vääntämään vuoden päivät). On se käsittämätöntä, miten yhden työn tekemiseen voi tulla niin täydellinen psykologinen este, ettei sitä vaan saa aikaiseksi alkaa tekemään. Aina minulla on kouluhommat jääneet ihan viime hetkille, mutta tämä on jo ennennäkemätöntä. Viime vuonna kurssin lopputyöt jäivät vaan tekemättä, ja tänä vuonna on nyt sellaiset 24 h aikaa niitä tehdä ja mitään en ole vielä saanut aikaiseksi ja nytkin vaan näpytän tätä blogia. Ja minä en jätä ikinä mitään koulujuttua tekemättä! En ikinä! Tämä on ensimmäinen hylsy, jonka olen varmaan ikinä saanut ja tässä alkaa kohta valmistuminen siirtymään jos nyt ei saa isoa potkua perseeseen. Toisaalta olen kyllä sen verran hyvä tsemppaamaan itseni, jos jotain on pakko tehdä, että eiköhän se sähköposti ole matkalla huomenna opelle ennen kello 24:ää.
Tosiaan yhtä epätoivoista kuin minun koulutöiden tekeminen on myös Kaisa Mäkäräisen ammunta ampumahiihdon maailmancupissa. Kisasta toiseen tulee viittä ja kuutta sakkoa ja sijoitus kymmenennen sijan paikkeille. Tämä on taatusti ampumahiihtäjälle mielettömän turhauttavaa, sillä Kaisallakin hiihtovauhti on kisassa kuin kisassa aivan terävintä kärkeä. Mistä tämä sitten johtuu? No se johtuu siitä ettei
se kuula vaan osu oikealle alueella siinä taulussa. Ikinä en oikeastaan ihmeemmin ole ampunut mitään, mutta voisi kuvitella, että ampumisessakin ongelmat ovat 90 prosentilla kerroista lähinnä henkisellä puolella. Todella helposti varmaan urheilijan mieleen muistuu, miten edellisellä kerralla ammunnassa tuli neljä hutia. Taulut muuttuvat ns. pieniksi. Suurta ärsytystä minussa aikaansaa kommentit Mäkäräisen suorittamisesta. Viime viikonlopulta pisti silmään iltapäivälehtien keskustelupalstoilla kannanotot, jossa arvioitiin Mäkäräisen "paskovan housuunsa" ja "olevan tyhmä" tai "ammuntaa on harjoiteltu liian vähän". Tässä tapauksessa mielestäni se, että Kaisa reenaisi ampumista viikon ajan 10 tuntia päivässä ei tilannetta millään tavalla auta. Vapautuminen täytyy tulla kisojen kautta. Muutama nolla-ammunta niin tilanne on jo paljon valoisampi ja on Kaisa taas maailman paras! Toivottavasti etenkin ihmiset Mäkäräisen ympärillä näkevät tilanteen realiteetit, ja antavat hänelle aikaa, sillä aikaa tässä vain tarvitaan ja sitä on vielä jäljellä tältäkin talvelta. Vuoden urheilija palkinto meni kyllä täysin oikeaan paikkaan, sillä Maailmancupin voitto ja Maailmanmestaruus ovat suomalaisittain äärimmäisen harvinaista herkkua! Hyvä Kaisa!
Ilveksen maalinteko. Huoh. Joskus olen kuullut sanonnan, että hyvät ja huonot pomput kyllä tasoittuvat kauden aikana. No sais perkele hiljalleen alkaa tasoittuun! Tänään taas oikein malliesimerkki tämän kauden Ilveksestä. Pelillinen hallinta oli koko pelin ajan ja ottelun loppupuoliskolla päästiin jo äärimmäisen hyviin maalintekopaikkoihin, mutta kun ei mene niin se ei saatana vieköön mene! Toisessa erässä Ässä puolustaja tinttaa aivan silmittömän vedon takapleksiin josta se pomppaa jollain Isomäen erikoisella suoraan Zaborskyn lapaan maalin kulmalla ja kiekko tyhjään reppuun, ja hyvää yötä. Peli käytännössä ratkesi yhteen pomppuun. Toisaalta kolmannessa erässä Myttynen kieputtaa vanhanaikaisella Raannan niin sanotusti kahveelle ja kilauttaa kiekon polkkeesta tolppaan ja siitä se jää pyörimään maaliviivalle, mutta ei mene maaliin. On kuluneita fraaseja kuten "Onni pitää ansaita", työntäköön tuollaisen sanonnan keksijä sanontansa perseeseensä. Jos sarjan viimeisenä oleva joukkue tulee illasta toiseen valtavalla asenteella ja työnteolla kaukaloon, niin eikö siinä jo vähän ansaitsisi sitä onneakin? Torstaina on sitten pakkovoitto derbyssä. Siinä on niin sanotusti kausi paketissa, jos ei kolmen pisteen voittoa tule. Ei vielä ole ilta vaikka hämärtää. Tämä joukkue tulee kyllä taistelemaan niin kauan ku tsäänssejä on edes matemaattisesti pudotuspeleihn. Ehkä se onnikin sieltä tasoittuu?...
Niinhän siinä sitten kävi, kuten tässä kaupungissa niin, niin monta kertaa aikaisemminkin. Olin sopinut tapaamisen kello 15:02 Tallinnan ylivoimaisesti parhaaseen sushi-mestaan Silkkiin. Tavoilleni epäuskollisesti saavuin paikalle myöhässä, mutta tavoille uskollisena päivän sosialisoituminen ei loppunutkaan sushin syömiseen, kuten minun game plan sanoi, vaan siitähän ilta sitten jatkuikin Reval Cafeeseen ja Dublineriin ja Must Puudeliin ja Shisoon(?? Aloin olemaan jo niin jurrissa, että paikan nimi meni hieman ohi) ja aina niin rakkaaseen shottibaari Shootersiin. Yhteensä siis yli 12 tunnin verran eri ravintoiloissa ja juottoloissa istuskelua. Koko ilta oli alun perin tarkoitus viettää niinkin mukavan ajanvietteen parissa kuin siivoamisen (koska mun luokse on muuttamassa maailman siivousfriikein ihminen alivuokralaiseksi kuukauden ajaksi ;)) ja Legal Writingin lopputyön parissa (jota tässä nyt olen pyrkinit vääntämään vuoden päivät). On se käsittämätöntä, miten yhden työn tekemiseen voi tulla niin täydellinen psykologinen este, ettei sitä vaan saa aikaiseksi alkaa tekemään. Aina minulla on kouluhommat jääneet ihan viime hetkille, mutta tämä on jo ennennäkemätöntä. Viime vuonna kurssin lopputyöt jäivät vaan tekemättä, ja tänä vuonna on nyt sellaiset 24 h aikaa niitä tehdä ja mitään en ole vielä saanut aikaiseksi ja nytkin vaan näpytän tätä blogia. Ja minä en jätä ikinä mitään koulujuttua tekemättä! En ikinä! Tämä on ensimmäinen hylsy, jonka olen varmaan ikinä saanut ja tässä alkaa kohta valmistuminen siirtymään jos nyt ei saa isoa potkua perseeseen. Toisaalta olen kyllä sen verran hyvä tsemppaamaan itseni, jos jotain on pakko tehdä, että eiköhän se sähköposti ole matkalla huomenna opelle ennen kello 24:ää.
Tosiaan yhtä epätoivoista kuin minun koulutöiden tekeminen on myös Kaisa Mäkäräisen ammunta ampumahiihdon maailmancupissa. Kisasta toiseen tulee viittä ja kuutta sakkoa ja sijoitus kymmenennen sijan paikkeille. Tämä on taatusti ampumahiihtäjälle mielettömän turhauttavaa, sillä Kaisallakin hiihtovauhti on kisassa kuin kisassa aivan terävintä kärkeä. Mistä tämä sitten johtuu? No se johtuu siitä ettei
Ilveksen maalinteko. Huoh. Joskus olen kuullut sanonnan, että hyvät ja huonot pomput kyllä tasoittuvat kauden aikana. No sais perkele hiljalleen alkaa tasoittuun! Tänään taas oikein malliesimerkki tämän kauden Ilveksestä. Pelillinen hallinta oli koko pelin ajan ja ottelun loppupuoliskolla päästiin jo äärimmäisen hyviin maalintekopaikkoihin, mutta kun ei mene niin se ei saatana vieköön mene! Toisessa erässä Ässä puolustaja tinttaa aivan silmittömän vedon takapleksiin josta se pomppaa jollain Isomäen erikoisella suoraan Zaborskyn lapaan maalin kulmalla ja kiekko tyhjään reppuun, ja hyvää yötä. Peli käytännössä ratkesi yhteen pomppuun. Toisaalta kolmannessa erässä Myttynen kieputtaa vanhanaikaisella Raannan niin sanotusti kahveelle ja kilauttaa kiekon polkkeesta tolppaan ja siitä se jää pyörimään maaliviivalle, mutta ei mene maaliin. On kuluneita fraaseja kuten "Onni pitää ansaita", työntäköön tuollaisen sanonnan keksijä sanontansa perseeseensä. Jos sarjan viimeisenä oleva joukkue tulee illasta toiseen valtavalla asenteella ja työnteolla kaukaloon, niin eikö siinä jo vähän ansaitsisi sitä onneakin? Torstaina on sitten pakkovoitto derbyssä. Siinä on niin sanotusti kausi paketissa, jos ei kolmen pisteen voittoa tule. Ei vielä ole ilta vaikka hämärtää. Tämä joukkue tulee kyllä taistelemaan niin kauan ku tsäänssejä on edes matemaattisesti pudotuspeleihn. Ehkä se onnikin sieltä tasoittuu?...
sunnuntai 15. tammikuuta 2012
Propsit Tepsille, Ipalle ja Kärpille!
Suomessa on yksi urheilulaji jonka pääsarjassa urheilijat ovat käytännössä järjestäen ammattilaisia. Tämä laji on siis jääkiekko. Tästä johtuen on menty enemmän ja enemmän kohti "palkkaussarjaa", jolloin riskinä ovat junioritoiminnan hyytyminen. On äärimmäisen tärkeää, että juniorit saavat mahdollisuuksia näyttää kykyjään korkeimmalla mahdollisella tasolla, ja täten saada isoja pelejä alle. Huippupelaajaksi kehittyminen vaatii ainakin kolme askelta:
1) Motivaatio. Jos ei juniorilta löydy halua ja motivaatiota menestyä, ei myöskään tästä nuoresta kasva maailmanmestaria. Etenkin on piirissä liian moni junnu on mukana sen vuoksi kun: "Iskä haluaa". Toki aina ei haluta reenata ja silloin keppi toimiikin välillä paremmin kuin porkkana, mutta joka tapauksessa täytyy se urheilusydän löytyä lapselta, eikä pelkästään isältä.
2) Päämäärätietoinen treenaaminen. Jo juniori-iässä on tehtävä päämäärätietoisesti töitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkota sitä, että jos haluat pelata isona golfin kuuluisimmalla kiertueella PGA Tourilla, niin täytyy aamusta iltaan hakata palloa rangella eikä tehdä mitään muuta. Treenaamiseen kuuluu urheilu kokonaisvaltaisesti, mutta myös sosiaalinen kouluttautuminen. Lajissa kuin lajissa on hyötyä myös muiden lajien harrastamisesta ja yleisestä kuntoilusta. Huolestuttavasti Suomessa tätä ei välttämättä aina havaita, vaan paineet juniori kohtaan lajivalinnan tekemiseksi nousevat jo varhaisella iällä. Kuitenkin äärettömän moni tämän hetkisistä huippu-urheilijoistammekin on tahkonnut nuorena lajia kuin lajia. Tärkeä osa nykyurheilua on myös ihmisten kanssa toimeentuleminen. Tämän vuoksi sosiaalinen kouluttautuminen nostaa arvoaan jatkuvasti nykyurheilussa. Esimerkiksi hyvin median kanssa toimeentuleminen pelastaa monta huonoa urheilullista suoritusta.
3) Mahdollisuudet. Tämän jutun pääpointti. Kun kaksi ensimmäistä kohtaa on toteutunut tullaan luonnollisesti tähän kolmanteen. Jos nuori urheilija ei saa mahdollisuuksia osoittaa kykyjään riittävän tehokkaasti, on luonnollinen seuraus turhautuminen. Siinä tilassa missä jääkiekko elää tällä hetkellä Suomessa, on äärimmäisen tärkeää että nuorille hyville pelaajille annetaan vastuuta. Mielestäni yhden suomalaisen nuoren pelaajan peluuttaminen on 20 kertaa arvokkaampaa kuin yhden tuontiulkomaalaisen. Oman junnun peluuttamista puoltaa moni asia. Se on seuran taloudelle riskitöntä, toisin kuin ulkomaalaisen hankkiminen, lisäksi sillä pelataan tulevaisuuteen kokemusta ja nostetaan myös tämän pelaajan markkina-arvoa. Omien junnujen peluuttaminen on lisäksi saanut ainakin Tampereella myöskin porukkaa halliin ihan eri tavalla kuin aikasempi 90 ,-ja 2000-luvun ostoilves. Mikään ei lämmitä Ilves katsojan sydäntä niin voimakkaasti kuin se kun ne oman kylän pojat taistelevat viimeiseen saakka vaikka peli olisi 5-0 kolmannessa. Moni ihmettelee miksi Ilveksen katsojakeskiarvo on huonosta liiga sijoituksesta huolimatta neljänneksi korkein. Tässä suurin syy. Turpaan tulee välillä ja lujaa, mutta who cares? Viime kaudella lento riitti kuitenkin liigassa puolivälieriin saakka. Suurin kontrasti liigan sisällä löytynee käytävän toiselta puolelta hakametsässä. Dufva on tuottanut Tapparaan Ahtolaa ja Skinneriä, ja mitä sillä saa? No taistelun liigan 11. tai 12. sijasta yhdessä Ilveksen kanssa. Jippii! Suomalaisesta urheilukulttuurista puuttuu pitkäjänteisyys ja kaukokatseisuus. Seurojen "isot herrat" eivät osaa katsoa tulevaisuuteen. Toisaalta tämä johtuu toki myös kannattajien malttamattomuudesta, mutta joka tapauksessa Ilves väki on mestaruutta odottanut 26 vuotta niin ehkä tämä on opettanut pitkäjänteisyyttä ja uskoa siihen, että jos nyt maltetaan muutama vuosi kasvattaa joukkuetta niin ehkäpä palkinto vielä odottaa. Kärpät ja TPS ovat tarttuneet SM-liigassa myöskin samanlaiseen projektiin kuin Ilves. Pitkäjänteisyyttä löytyy. Esimerkiksi Pekka Virta antoi sekä Ilvestä, että Jokereita vastaan valtavasti luottoa osastolle Kulmala, Lehkonen ja Ristolainen ja vaikka pojille muutama virhe tulikin niin tuli myös valtavasti arvokasta kokemusta kovista peleistä. Lisäksi mikä on valitettavaa niin virheet tuli Jokereita, eikä Ilvestä vastaan. Oulussa on tehty jo vuosia huipputason juniorikasvatusta erilaisten seurayhteistöiden sun muiden kautta. Parhaana esimerkkinä tästä on varmaankin Mikael Granlund, jonka HIFK myöhemmin brändeinensä kirjaimellisesti ryösti. Mutta nimet eivät lopu Granlundeihin, vaan sieltä löytyy Donskoita, Salomäkeä ja Pokkaa, jotka ovat kaikki jo hyvää liigatasoa ja Ara myöskin lyö heille kovasti luottoa.
Nämä lainalaisuudet eivät päde pelkästään jääkiekkoon vaan urheilukulttuuriin yleensäkin. Jääkiekossa ne vain tulevat parhaiten esille liigan lähes ammattilaisuuden vuoksi. Välillä tuntuu kyllä surulliselta katsoa lentopallo ja koripalloliiga joukkueiden rostereitakin, ja miten nämä joukkueet kasaavat pelinsä täysin ulkomaalaispelaajien ympärille. Tästäkin varmaan tässä blogissa joskus myöhemmin lisää.
Jääkiekon SM-liigan tuomaritoiminta
(C) © Markus Hästbacka - markus.hastbacka
jatkoaika.com Kuvan tuomari liittyy tekstiin.
Aloittakaamme blogin asiasisältö vuodatuksella.
Kuvassa näkyvä tilanne on yleinen. SM-liiga on kovasti markkinoinut aikomustaan siirtyä ammattituomarien käyttöön, mutta todennäköisesti kaikessa kiireessä mitä asian brändäykseen tulee, on unohdettu oleellinen. Toistan nyt hieman Juhani Tammista seuraavissa virkkeissä, mutta siihen on syy, sillä mies puhuu täyttä asiaa, ainakin mitä tuomaritoimintaan tulee. Tällä kaudella noin 45 SM-liiga matsia nähneenä täytyy todeta, että kausi kaudelta tuomareiden esiintyminen kaukalossa on isommassa ja isommassa roolissa. Ja kun puhutaan tuomaritoiminnasta, niin pieni näkyvyys on alalla yleensä eduksi. Metsään ei mennä niinkään siinä, etteikö joka ikinen SM-liigan tuomari tuntisi lajin sääntöjä tai etteikö vahvuudet piilareissa olisi kohdillaan, vaan siinä ettei pojilla ole selkärankaa viheltää matseja 5000 ihmisen edessä. Tällöin ongelma on selkeästi otteluihin valmistautumisessa ja ympäristön poissulkemisessa. Kaksi esimerkkiä tältä kaudelta peräkkäisistä Ässät-Ilves ja Ilves-Ässät otteluista marraskuulta(?). Ensimmäisessä pelissä Ilveksen Masi Marjamäki törmää kovassa vauhdissa Ässien Ryan Caldwelliin Ässien päädyssä. Tuomari seuraa tilannetta aitiopaikalla vieressä, näkee kontaktin ja käsi pysyy tiukasti housunlahkeessa kiinni. Kontaktin jälkeen Caldwell jää maahan makaamaan ja täysi Isomäen lato huutaa ja viheltää, jonka jälkeen noin 5 sekuntia kontaktin jälkeen ottelun toinen nuori päätuomari lyö käden pystyyn ja päättääkin heittää Marjamäen suihkuun. Tuomiona 5+20 minuuttia ryntäyksestä. Käsittämätön tuomio, joka ratkaisi pelin. Ässät taisi leipoa kolmannessa erässä tulleeseen 5 minuuttiseen kolme maalia ja näin tuomarit ryöstivät maksavilta asiakkailta paikanpäällä ja UrhoTVn katsojilta pelin.
Linkki tilanteeseen: http://www.youtube.com/watch?v=vqL1GWlQlGo
Toinen esimerkki tulee heti seuraavalta päivältä jossa Mark Lee taklaa Ässien Tommi Taimea niin puhtaasti kuin hyvä vauhtisessa taklauksessa voi taklata. Taimi jää kentän pintaan makaamaan ja vaikkei tuomari tilannetta näe kuin sivu silmällä, nostaa hän kuitenkin käden pystyyn seurauksen perusteella. Toki seuraus vaikuttaa oikeudellisesti rangaistuksen kovuuteen, mutta äärimmäisen huolestuttava on SM-liigan tuomarilinja, jossa rangaistuksia jaetaan PELKÄSTÄÄN seurausten perusteella. Nämä olivat vain kaksi esimerkkiä, monia muitakin löytyy liigasta tältä kaudelta.
Toisekseen etenkin viime viikkoina olen huomannut linjan muutoksen tuomareiden työskentelyssä. Nyt jäähyjä annetaan joka ainoasta pienestä ronkkaisusta, kiinnipitämisestä. Toki näissä tilanteissa useimmiten voidaan jäähyyn johtava rike havaita, mutta se on niin pieni että siitä omasta mielestäni on turha jäähyä antaa. Syitä tähän on kolme:
1) Pelin laatu. Pelin laatu romahtaa, jos ottelussa jaetaan molemmille joukkueille 8-10 rangaistusta. Tällöin tietyt pelaajat joutuvat pelaamaan hirmuisia minuutteja, ja toiset eivät taas juuri ollenkaan. Pelistä tulee äärimmäisen tahmeaa. Ja suoritusten laatu heikentyy merkittävästi.
2) Filmaaminen. Haluaako SM-liiga todella kehittää tältä osa-alueelta peliä jalkapallon suuntaan? Etenkin perjantain 13.1.2011 Ilves-TPS pelissä oli havaittavissa äärimmäisen huolestuttavia piirteitä. Kaksikon Kaukokari-Hakkarainen tuomarilinja ottelussa oli seuraava: Aina kun on kontakti ja pelaaja kontaktin jälkeen kaatuu maahan, vihelletään jäähy. Tämä johti siihen, että etenkin TPS:n Michal Birner ja Ilveksen Masi Marjamäki, muiden muassa, alkoi käyttää tilannetta hyväksi ja kalastelemaan koukkaamisia ottamalla mailan kainolaan ja kaatumalla. Kumpikaan joukkue ei karmeasta tuomarityöskentelystä sen enempää hyötynyt, mutta kyllähän se harmittaa, että hallissa on jälleen mukavat 5100 ihmistä ja pelin taso kusee vain ja ainoastaan neljään mieheen jäälle.
3) Oikeudenmukaisuus. Jos joka ainoasta pienestä nykäsystä ja kosketuksesta aletaan jäähyjä tuomitsemaan, niin niistä myös sitten pitää jäähyt tuomita. Valitettavan usein tilanne on kuitenkin vastaava: Kahdessa ensimmäisessä erässä 26 jäähyminuuttia, kolmannessa erässä 2 jäähyminuuttia. Ei se linja voi muuttua kesken pelin, vaan tuomareiden on tarkoitus ottelun alussa näyttää mikä on päivän linja, ja tämän jälkee noudattaa sitä. Pilli kuitenkin lähes tulkoon aina hukkuu toisella erätauolla johonkin, jatkoajasta puhumattakaan. Toisekseen, tuomarilinja ei ole ikinä oikeudenmukainen, jos se on liian tarkka. Aina joku koukku ja estäminen jää viheltämättä ja silloin se harmittaa joukkuetta jolle on ensin puhallettu "helppoja" jäähyjä, ja sitten kun vastustajan rike jää viheltämättä niin kuppi menee monesti nurin. Toki virheet on virheitä ja niistä pitääkin rangaista, mutta tuomariston tulisi muistaa maalaisjärki ja oikeudenmukaisuus.
Toki SM-liiga kaukaloissa on paljon hyviäkin tuomareita, kuten Jari Levonen, joka on parhaimmillaan paineen alla ja seuraa tilanteet tällöin äärettömän skarppina!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)