Suomalainen mies lentopallo porskuttaa tällä hetkellä, ja kovaa! Kehitystä on tapahtunut niin kotimaisilla kentillä kuin ulkomaisillakin. Yhä useampi suomalainen mies lentopalloilija on saanut harrastuksestaan ammatin ulkomailla pelatessaan. Paljon suomalaista juniorilentopalloa läheltä seuranneena olen vakuuttunut, että kehitys jatkuu samaan suuntaan, ja Suomi tullaan jatkossa näkemään yhdessä Italian, Ranskan, Espanjan ja Puolan tavoin eurooppalaisena lentopalloilun suurena maana!
Naisten lentopalloilusta Suomessa nousee esiin lähinnä yksi nimi. Riikka Lehtonen, Kangasalan lahja suomalaiselle lentopallolle. Hänkin on jo uransa käytännössä päättänyt, sillä tuota Azerbaidzanissa pelaamista ei ihan voi verrata Ranskaan, Italiaan, Japaniin ja Turkkiin. Seuraavaa Riikkaa ei valitettavasti näy. Synkältä näyttää suomalaisen naislentopalloilun menestys tällä hetkellä muutoinkin. Ei pärjätä kansainvälisillä kentillä, eikä oman liigan porskuttaminenkaan ole vakuuttavaa. Sarjan nimen voisi nimetä uudelleen LP Viesti-liigaksi. Tänään rapsahti meinaan salolaisten tilille 106. voitto final six- turnauksen finaalista putkeen. Tuo määrä on uskomaton, sillä edellinen tappio on helmikuulta 2009. LP Viesti on siis voittamaton tällä vuosikymmenellä. Valitettavasti kuitenkaan salolaisseurassakaan ei suomalaiset pelaajat Riikka Armista lukuunottamatta ole kaikista kirkkaimpia tähtiä. Näin ei ole myöskään muissa naisten liigassa pelaavissa joukkueissa. Kaikissa joukkueissa joukkueen suurimmat vastuunkantajat ovat kolme ulkomaalaista pelaajaa, jotka säännöt sallivat joukkueeseen ottaa. Monet vielä luottavat kotimaiseen Libero ja Passari osaamiseen, mutta päähyökkääjät ovat järjestäen ulkomaalaisia. Nämä ulkomaalaiset tulevat lisäksi Suomeen varsin kyseenalasilla sopimuksilla, joten heidän palkkaamisensa tulee seuralle huomattavasti halvemmaksi kuin hyvän tason suomalaispelaajan. Ei voi sanoa, että ulkomaalaiset tienaisivat Suomessa ollessaan, mutta saavat juuri ja juuri riittävästi rahaa elämiseen.
Tällä ulkomaalaisten silmittömällä suosimisella on selkeät seuraukset suomalaisen naislentopalloilun kehitykselle! He vievät niin sanotusti suomalaisilta työpaikat, ja tästä syystä iso osa naislentopalloilijoista lopettaa uransa äärimmäisen nuorina (<25v). Varsin houkuttelevana vaihtoehtona pelaamiselle, josta ei tienaa, tulee esimerkiksi opiskelu toisessa kaupungissa, ja täten lentopalloilu jää. Lyhyellä juoksulla seuran on taloudellisestikin järkevää sijoittaa ulkomaisiin pelaajiin, muttä täytyisi myös olla kyky nähdä kauemmas. Lisäksi oman kylän pelaajista kasatun joukkueen pelaamista on paljon viihdyttävämpi tulla katsomaan ja yleisömäärät nousevat.
Tyypillinen joukkuerakenne naisten mestaruusliigassa on kolme ulkomaalaista + nuoria 17-22 vuotiaita pelaajia. Toki nuorillekin jää pelipaikkoja, mutta ei niitä kovia ratkaisijan paikkoja. Vielä kun ottaa huomioon, että erien ratkaisu hetkillä passit suuntautuvat jatkuvasti ulkolaisille pelaajille, niin vähiin jää suomalais pelaajien rooli monessa joukkueessa. Katsoin viikolla urho tv:ltä ottelua LP-Viesti - Pislaploki, ja koko ottelun ajan selostajakin vain hoki, että nyt ei ole Pislaplokilla mitään mahdollisuuksia kun yksi ulkolainen pelaajakin oli sairastunut. Joukkueen itsevarmuudesta huokui kyllä sama kuva kuin mitä selostaja välitti, mutta eihän sen näin pitäisi mennä. Siellä moni pelaaja pelasi itsensä ottelun aikana pieneksi ja siitä johtui tulos 3-0 selkeillä erä lukemilla. Ei ne taso erot niiden ulkomaalaisten ja suomalaisten välillä niin valtaisat ole! Pelaajat, missä teidän kunnianhimo on?
Naisten liigassa toinen huolestuttava piirre on LP Viestin ylivoimaisuus. Kuka jaksaa seurata aktiivisesti joukkueen esiintymistä, joka on voittanut nyt 106 ottelua putkeen? No salolaiset, siihen se sitten jääkin. Salolaiset ansaitsevat täyden kunnian yivoimastaan. Siellä on tehty kovaa työtä viimeisten vuosien aikana ja mitään ei taatusti ole saatu ilmaiseksi! Myös salolainen yrityselämä on tukenut Viestiä hienolla tavalla ja mahdollistaneet heidän mahdollisuudet lähteä valloittamaan Eurooppaan. Onnea sinne! Miltähän tuntuu pelata joukkueessa joka voittaa illasta toiseen? Palkka ainakin tulee helpommalla kun ei tarvitse pelata kuin kolme erää/ilta. Tänäänkin liigan kärkijoukkueiden välikohtaamisessa Final Six turnauksen finaalissa Orivedellä LP Viesti haki hölkkä-vauhdilla 3-0 voiton HPKsta. Masentavaa on se, että se ei ollut edes tiukoilla missään vaiheessa, vaikka oli 19-13 häviöllä kolmannessa erässä. Tämän jälkeen kuitenkin lyötiin viides vaihde silmään ja kone lähti käyntiin ja saatiin Martina Konecna syöttöruutuun. Pallo lähtee tällä hetkellä Konecnan kädestä kyllä niin saatanan varmasti ja niin helvetin kovaa!
Mitä tehdä tälle ylivoimalla? Tämä onkin hankala kysymys. Eipä sille vissiin oikein mitään voi. Pitäisi tämä kysymys forwardata suoraan lentopalloliigan puheenjohtajalle Olavi Ala-Nissilälle, osaisikohan hän jotain vastata. Valitettavasti tuosta ylivoimasta tällä hetkellä kärsii pelin taso. Lisäksi maksavat katsojat eivät jaksa illasta toiseen tulla pelejä seuraamaan kun lopputulos on selvä. Tilanne on hankala myös Viestille! On äärimmäisen hankala lähteä Eurooppaan pelaamaan altavastaaja asetelmassa kun Suomessa sitä ei pääse ikinä testaamaan. Se että kauden ensimmäinen oikeasti tiukka peli tulee paikkaan jossa olisi pakko voittaa, ei ole joukkueelle helppo paikka. Jos tuosta europelistä tulee kuonoon, niin kauden kliimaksi olikin sitten jo siinä. Täytyy toivoa, että tänä vuonna Viesti nostaa suomalaisen naislentopalloilun mainetta myös Euroopassa! Täytyy myös toivoa, että Liigan muut joukkueet alkavat kiriä Viestiä eikä suunta olisi päinvastainen. Ehkä se Viestin kaataja sieltä vielä löytyy...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti